Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kirjoitti näkemyksiään alkoholilainsäädännöstä todeten, että seuraavaksi viinit pitäisi tuoda kauppoihin muiden elintarvikkeiden rinnalle eurooppalaisen mallin mukaan (SS 8.1.2023).
On runsaasti kansainvälistä tutkimustietoa alkoholihaittoja vähentävistä vaikuttavista keinoista. Koko väestötasolle ulotettavat toimet on todettu tehokkaiksi alkoholikulutuksen ja riskikäytön vähentämiseksi. Näitä vaikuttamiskeinoja ovat alkoholin verotus- ja hintapolitiikka sekä saatavuuden rajoittaminen, joita THL painottaa. Alkoholilain säädöksillä voidaan antaa tukea kaikelle muullekin ehkäisevällä päihdetyölle. Ennaltaehkäisevät toimet ovat sitäkin tärkeämpiä, kun kyseessä on riippuvuutta aiheuttava ongelma, jonka auttamiseksi hoidolliset keinot ovat yleensä haastavia. Mielestäni kysymys on yhteisvastuullisuudesta eikä holhoamisesta. Kaupallisten syiden ja mukavuustekijöiden ei pidä ohjata alkoholipolitiikkaamme, vaan paljon merkittävämpien kuten hyvinvointiin ja terveyteen sekä laajemmin yhteiskuntaamme liittyvien tekijöiden.
Kaikki vaikuttava toiminta ja yhteistyö päihdeongelmien ehkäisyssä on tärkeää.
Vaikka meillä alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina vähentynyt, siihen ei pidä tuudittautua. Humalahakuinen juominen ja runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvät haitat ovat edelleen väestössämme huomattavat. Alkoholimyrkytykset ja alkoholisairaudet ovat työikäisten miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy maassamme, syöpäsairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien jälkeen. Alkoholi on myös kansansairauksiemme merkittävä riskitekijä ja niissä monesti myötävaikuttamassa. Liiallinen alkoholin käyttö nivoutuu usein mielenterveysongelmiin sekä yksilöiden ja perheiden monenlaisiin sosiaalisiin vaikeuksiin ja haavoittuvaan asemaan yhteiskunnassa. Alkoholi on yleisin vaikuttava tekijä väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien taustalla.
Erityisesti lasten ja nuorten voinnista meidän pitää vastuullisesti kantaa huolta. Minkälaista signaalia välitämme heille, jos aikuiset keräävät ruokakaupassa ostoskärriin entistä vahvempia alkoholijuomia? Kuten tiedetään, alkoholi on yleensä myös portti muiden päihteiden, huumeiden kokeiluun ja käyttöön.
Varsinkin nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssi- ja rahoitusvajeessa alkoholihaittojen aiheuttamat hoidot ja kustannukset ovat tuntuvia. Myös laajemmat yhteiskunnalliset välittömät ja välilliset kustannukset ovat huomattavat, kuten sairauspoissaoloja, ennenaikaista eläköitymistä tai työttömyyttä. Kaikkea alkoholista johtuvaa työajan ja työn tuottavuuden menetystä ei edes pystytä tarkkaan arvioimaan.
Tämä on edelleen karua ja murheellista todellisuutta. Rahassa emme voi myöskään mitata sitä kaikkea inhimillisen kärsimyksen määrää, mitä runsas alkoholin käyttö valitettavan usein tuo mukanaan. Kaikki vaikuttava toiminta ja yhteistyö päihdeongelmien ehkäisyssä on tärkeää.
Kirjoittaja on lääkäri ja aluevaltuutettu (kd.) Kuopiosta.