Mielipide | Nyt olisi oikea hetki tarkistaa työeläkkeitä – Oikeudenmukaisin tapa olisi korjata taitetun indeksin turmiollisuus

Suomen valtion talous on tiukoilla. Velkaa on riittävästi (helmikuun lopussa 126,6 miljardia euroa), inflaatio jyllää täällä hetkellä noin 4,5 prosentin voimalla, eräät ammattiliitot vaativat oikeutetusti lisää liksaa työntekijöilleen ja maamme täytyy myös auttaa Ukrainan pakolaisia.

Mistä otetaan rahoitus? Minäpä annan pienen vinkin. Työeläkeyhtiöiden taseissa oli meidän 1,5 miljoonan työeläkkeellä olevien eläkeläisten varoja viime vuoden lopussa 255 miljardia euroa.

Miksi niin paljon? Siksi, että vuonna 1995 varoja oli ”vain” 36,4 miljardia, mutta kasvu on ollut vuosina 1996–2021 keskimäärin 8,4 miljardia per vuosi eli vuosikasvuna 7,88 prosenttia.

Kuten tietänette nykyinen työeläkelaki tuli voimaan heinäkuussa 1962. Tällöin lainsäätäjän ajatuksena oli, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain samalla prosentilla kuin palkkojakin. Tätä päätöstä on heikennetty jo kahdesti eli vuosina 1977 ja 1996. Heikennysten seurauksena ansiotaso on noussut vuodesta 1995 vuoteen 2021 noin 112 prosenttia, mutta työeläkkeet vain 54 prosenttia eli eläkkeiden jälkeenjääneisyys on ollut 58 prosenttiyksikköä.

Korotukset vaikuttaisivat erityisesti pienituloisten jokapäiväiseen elämään, sillä alle 1 499 euroa kuukaudessa eläkettä saavia oli Suomessa 724 952 vuoden 2020 lopussa.

Suuria eläkkeitä eli yli 10 000 euroa kuukaudessa saa noin 940 eläkeläistä, jotka edustavat vain 0,03 prosenttia kaikista työeläkkeen saajista. Heille maksettavista eläketuloista yli puolet palautuu takaisin yhteiskunnalle verojen muodossa.

Oikeudenmukaisin tapa korjata taitetun indeksin turmiollisuus, olisi suorittaa kertakorotus kaikille nykyisille eläkkeensaajille. Korotuksen suuruus määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon kukin on jäänyt jälkeen siitä tasosta, mikä hänen eläkkeensä olisi, jos vuonna 1995 taitettua indeksiä ei olisi otettu käyttöön lainkaan.

Vanhimmat ikäluokat, jotka joutuivat taitetun indeksin uhriksi jo vuonna 1996, saisivat luonnollisesti suurimmat korotukset, kun taas viime vuonna eläkkeelle jääneille korotus olisi täysin olematon. Tämän lisäksi paluu puoliväli-indeksiin tekisi oikeutta kaikille tulevillekin eläkkeensaajille. Eläkkeiden korotukset lisäisivät eläkeläisten ostovoimaa ja samalla myös valtion, kuntien ja seurakuntien verotulot kasvaisivat todella merkittävästi.

Eli jos viimeinkin toteutetaan eläkeläisten vaatimus niin sanotun taitetun indeksin muuttamiseksi, niin eläkeläisten ostovoiman kasvu lisäisi muun muassa palveluammattilaisten työllistymistä, valtion kassatilanteen paranemista, eikä nosto edellytä verotuksen kiristämistä.

talousneuvos

Jyväskylä