Koronaviruskriisi koskettaa jokaista EU-maata ja siksi toimien koordinointi ontuu, pohtii tutkija

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi sunnuntaina videoviestin, jossa hän esitteli uutta suojavarusteiden vientirajoitusta. AFP / LEHTIKUVA
STT

STT

Kehotus matkustusrajoitusten käyttöönotosta EU:n kaikilla ulkorajoilla on tänä iltana esillä, kun EU-maiden johtajat kokoontuivat videoyhteyksien ääreen neuvottelemaan koronavirukseen liittyvistä toimista.

Moni jäsenmaista on jo ehtinyt ilmoittaa kansallisista rajapäätöksistään, Suomi mukaan lukien.

Suomen rajaliikennettä aletaan rajoittaa torstaina 19. maaliskuuta vuorokauden vaihtuessa. Rajoitukset koskevat sekä sisä- että ulkorajaa.

Viime päivät ja viikot EU on pyrkinyt monin tavoin koordinoimaan jäsenmaidensa toimia koronaviruksen levitessä. Komissio on kuitenkin joutunut myöntämään, että koordinoinnin sujumisessa on ollut parantamisen varaa.

Kysymys on yhtäältä toimivallasta. Koronaviruspandemian kaltaisessa terveyskriisissä jäsenmaiden omissa käsissä on rivakampia keinoja kuin mitä EU:n työkalupakista löytyy. Esimerkiksi vastuu terveydenhuollosta on kansallisella tasolla, ja EU voi siinä vain koordinoida ja tukea jäsenmaidensa toimia.

Ehdotus ulkorajojen matkustusrajoituksesta annettiin jäsenmaille kehotuksena, eli lopullinen päätöksenteko asiassa on kunkin jäsenmaan kansallisella tasolla.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela uskoo, että jäsenmailla on tässä tilanteessa yhteinen tahto ulkorajojen turvaamiseen. Jokelan mukaan tästä viestii se, että matkustajaliikennettä on jo rajoitettu monilla sisärajoilla.

EU:n rajoja koskevissa matkustusrajoituksissa merkittävä kysymys on se, miten samalla varmistetaan tavaraliikenteen kulku ja sitä kautta myös sisämarkkinoiden toimivuus. EU-komissio korostanut tavaraliikenteen turvaamisen tärkeyttä, jotta ruoan ja lääkkeiden puutteilta vältyttäisiin.

Koronavirus loi poikkeuksellisen tilanteen Eurooppaan

EU-tason koordinointia vaikeuttaa se, että kullakin jäsenmaalla on kiire pitää huolta omasta kansallisesta varautumisesta, koska viruksen leviäminen koskettaa jokaista EU-maata.

Jokela sanoo, että tässä suhteessa tilanne eroaa monesta aiemmasta kriisistä, sillä asetelmana ei ole se, että osa jäsenmaista olisi auttajia ja toiset autettavia.

– Tilanne on siitä poikkeuksellinen, että tässä on kaikki jäsenmaat saman riskin tai uhkakuvan puitteissa ja jokainen pyrkii varautumaan omaan tilanteeseensa, Jokela sanoo.

Esimerkkejä EU-koordinaation toiminnasta viime vuosilta on esimerkiksi metsäpalojen sammuttamisessa käytetyn kaluston jakamisesta. Nytkin EU on vedonnut jäsenmaihin, että suojavarusteita jaettaisiin unionin sisällä niille, joilla on suuri tarve tällä hetkellä. Into varusteiden merkittävään jakamiseen ei kuitenkaan ole ollut suurta.

Jokela korostaa, että keskittyminen kansallisen tason toimiin on ymmärrettävää tämänhetkisen kriisin luonteen vuoksi.

Samalla EU:n toimet kuitenkin etenevät. Jokela nostaa esimerkiksi suojavarusteiden vientirajoituksen, yhteishankintojen käynnistämisen ja sen, että EU on ohjannut lisärahoitusta rokote- ja lääketutkimukseen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi sunnuntaina videoviestin, jossa hän esitteli uutta suojavarusteiden vientirajoitusta. Henkilökohtaisia suojavarusteita, kuten kasvomaskeja, saisi jatkossa viedä EU-maista unionin ulkopuolelle vain, jos jäsenmaa antaa siihen erikseen luvan.

Jokela pitää merkittävinä EU-tason toimina myös EU-kansalaisten evakuointia Euroopan ulkopuolelta sekä Euroopan tautienehkäsy- ja valvontakeskuksen tarjoamaa tilannekuvaa ja ohjeistusta.

EU-komissio on myös esitellyt keinoja talousvaikutusten tasaamiseksi. Joustoja on luvattu EU:n valtiontukisäädöksiin sekä toimiin vakaus- ja kasvusopimuksen mahdollistamissa rajoissa.

Vaikutusten arviointi liian aikaista

Koronaviruskriisin pitkäaikaisia vaikutuksia EU:hun on Jokelan mukaan toistaiseksi liian aikaista arvioida.

– Kriisillähän on valtava määrä poliittisia ja taloudellisia melko syviäkin vaikutuksia, joista emme pysty vielä kovin paljoa sanomaan, Jokela pohtii.

Taloudellisten ja poliittisten vaikutusten hoito vaatii vielä pitkään EU-tason koordinointia ja päätöksentekoakin.

Poliittinen priorisointi on tällä hetkellä pitkälti kriisin hoitamisessa ja koordinoinnissa, vaikka EU:n pöydällä onkin tänä keväänä myös muita suuria kysymyksiä kuten tulevien vuosien rahoituskehys sekä uusi suhde unionista eronneeseen Britanniaan.

– Luulen, että tässä käy niin, että joudutaan tekemään priorisointia ja samalla toimintaa fokusoidaan uudelleen. Koronaviruspandemia voi myös tuoda uuden näkökulman niihin kysymyksiin, joita EU:n ratkottavana nyt on.

Keskustelu