Koronahuoli ei ole lisännyt influenssarokotteen käyttöä Suomessa, THL arvioi

THL tilaa joka vuosi noin 1,7 miljoonaa influenssarokotetta. Jarno Mela / LEHTIKUVA
STT

STT

Koronaviruksesta käytävä keskustelu ei ole vaikuttanut suomalaisten innokkuuteen hankkia kausi-influenssarokotetta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL tilaa joka vuosi noin 1,7 miljoonaa influenssarokotetta. Niistä noin 200 000 jää käyttämättä joka kausi, ja samoin näyttää käyvän myös tänä vuonna, Nohynek arvioi.

– Helmi-maaliskuussa on otettu jonkin veran enemmän rokotteita kuin aiempina vuosina, mutta puhutaan joistain tuhansista annoksista, ei mistään massiivisista määristä.

Influenssarokotuksen ottamista on myös edistetty omalla mainoskampanjalla. Nohynekin mukaan on vaikea sanoa, johtuuko pieni lisäys koronahuolista vai influenssarokotuksen mainoskampanjasta.

– Sitä on vaikea sanoa, kummasta on kysymys. Todennäköisesti molemmista.

Influenssa voi jäädä löytymättä

Suomessa todetaan vuosittain noin 10 000–20 000 influenssatapausta, mutta luku on Nohynekin mukaan vain laboratoriovarmennuksista saatava jäävuoren huippu. Moni sairastaa taudin lievänä kotonaan.

Tänä talvena influenssakausi on edennyt hitaasti. Selkeää tartuntahuippua ei ole näkynyt. Nohynekin mukaan ei ole helppoa myöskään arvioida, onko huippu vasta tulossa vai jäämässä tänä talvena tulematta ollenkaan.

Kausi-influenssa ja uusi koronavirus ovat erityinen uhka pitkälti samoille riskiryhmille, Nohynek sanoo: kyse on iäkkäistä ihmisistä tai henkilöistä, joilla on jokin altistava perustauti.

Vielä on kuitenkin liian varhaista sanoa, kumpi on lopulta vaarallisempi, sillä kaikkia detaljeja uuden koronaviruksen tarttuvuudesta tai kuolleisuudesta ei vielä tiedetä. Nohynekin mukaan sen verran kuitenkin tiedetään, että uusi koronavirus leviää helpommin kuin aiemmat koronataudit sars tai mers.

– Näyttää siltä, että hyvin lievillä oireilla oleva on voinut saada tartunnan. Silloin jos ihminen sairastuu lievästi, hän ei koe olevansa kipeä ja hän voi liikkua laajemmin ja tartuttaa enemmän.

Korona saattaa jäädä kiertämään

Nohynekin mukaan on liian varhaista sanoa, pysähtyykö uusi koronavirus yhden tautiaallon jälkeen vai jääkö se influenssan tavoin kiertämään maapalloa. Mallintajat ja epidemiologit selvittävät asiaa, mutta lopputulokseen vaikuttaa esimerkiksi nyt sairastuvien ihmisten määrä.

– Jos virus pysyy maapallolla, sille voivat altistua myöhemmin sellaiset, jotka eivät altistu sille nyt.

Influenssalla ja koronavirukselle on kuitenkin myös eroja. Influenssavirus altistaa bakteeri-infektiolle, kun taas uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitysvaikeusoireyhtymän, josta käytetään englanninkielistä lyhennettä ARDS.

– Näyttäisi siltä, että äärimmillään koronaviruksessa tauti on voimakas, koko elimistön hätätila, ylilääkäri vertaa.

Etelä-Korea vältti epidemian?

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta painottaa, että tuoreiden tietojen perusteella koronaviruksen leviäminen on mahdollista saada kuriin tai estää. Jotkut maat ovat tässä onnistuneet.

– Esimerkiksi Singaporessa ja Taiwanissa tauti on hyvin tiukoilla toimenpiteillä pystytty torjumaan tehokkaasti. Lisäksi Etelä-Koreassa vaikean alun jälkeen tartuntojen määrä on laskenut dramaattisesti. Italiassa kuoli tautiin nyt yhdessä päivässä enemmän ihmisiä kuin Etelä-Koreassa on kuollut koko tartunta-aikana.

Koronaviruksen leviäminen on Aivelon mukaan onnistuttu pitämään kurissa Kiinassakin: virus on levinnyt lopulta suhteellisen pienelle osalle maan jättimäistä väestöä.

Heikommin on mennyt Italiassa.

– Nähdäkseni myös Iran ja Yhdysvallat ovat nyt maita, joiden koronatartuntojen laajuutta ei voida tietää, bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkija lisää.

Tartuntatapa tarkoin selville

Nohynekin tavoin Aivelo katsoo, että tärkeä, vielä osin tuntematon asia koronaviruksessa on sen tartuntadynamiikka.

– Tämä tarkoittaa sitä, miten helposti tauti tarttuu ihmisiltä, joilla ei ole vielä oireita, tai toisaalta oireiden päättymisen jälkeen. Samoin on tutkittava, miten koronavirus leviää lapsilta. Lasten oireet ovat usein hyvin lieviä tai niitä ei ole. Sen sijaan esimerkiksi taudin alkuperä, lähde, ei ole nyt kovin oleellinen tai akuutti kysymys.

Aivelo muistuttaa, että koronaviruksen ja influenssan vakavuutta voi mitata kahdella mittarilla, tappavuudella ja kuolleisuudella.

– Tappavuus tarkoittaa sitä, kuinka suuri osa tartunnan saaneista kuolee. Kuolleisuus taas kertoo sen, kuinka suuri osa tietystä ihmispopulaatiosta kuolee tautiin.

Koronaviruksen tappavuus näyttää Aivelon mukaan olevan luokkaa suurempi kuin kausi-influenssan.

– Koronavirus tappaa noin 0,5-1 prosenttia taudin saaneista, kun influenssan tappavuus selvästi alempi, 0,1 prosenttia tai sen alle.

Vähemmän koulutetut altistuvat

Aivelo muistuttaa, että koronaviruksen riskeihin vaikuttaa myös kunkin maan väestörakenne.

– Italian väestö on keskimäärin melko ikääntynyttä. Tämä nostaa riskiä kuolonuhrien määrästä, koska korkeampi ikä on eräs tämän taudin vaikeimmille oireille altistava tekijä.

Tutkijatohtorin mielestä koronaviruksen vaikutuksien arvioissa on jäänyt liiaksi sivuun näkökulma, joka liittyy ihmisten sosioekonomiseen asemaan.

– Mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä todennäköisempää on, että hän pystyy tekemään etätöitä ja täten vähentämään tartunnan saamisen riskiä. Esimerkiksi itse tutkijana kuulun niihin, joiden on helppo etätyöskennellä läppärillä. Matalasti koulutetuilla ei monesti ole tällaista mahdollisuutta. He altistuvat tartunnalle huomattavasti enemmän, jos epidemia lähtee leviämään Suomessakin.

Aivelon mukaan olisikin syytä haastatella koronaviruksen vaikutuksista lääkäreiden ohella sosiologeja.

Kommentoi