Kokoomus on kertonut kannattavansa sosiaalietuuksien, kuten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen indeksikorotusten pienentämistä. MTV:n pääministeritentissä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli tätä esimerkiksi sillä, että työttömyysturva nousee nopeammin kuin palkat. Kokoomus haluaa mieluummin, että ihmisten kannattaa mennä töihin, hän sanoi.
– Nyt esimerkiksi vuoden alussa kävi niin, että nämä etuudet nousivat seitsemän prosenttia, kun palkat nousivat reilut kolme prosenttia, Orpo sanoi.
Kokoomus on rajannut indeksijarrun ulkopuolelle puolustusmenot, koulutuksen ja eläkkeet. Indeksisidonnaisia menoja ovat myös muun muassa sosiaaliturvaetuudet, kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja Ylen rahoitus.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei sulkenut pois etuuksien indeksijäädytystä tilanteessa, jossa talous olisi erittäin huonossa jamassa.
– Tilanne tästä saattaa huonontua merkittävästi, taantuma uhkaa, meillä on monenlaisia muitakin ongelmia, pankkikriisi saattaa olla tulossa, Purra kuvaili.
Lähtökohta se ei kuitenkaan perussuomalaisille ole.
– Me lähdemme siitä, että tällaiseen ei tarvitse mennä, emme halua suomalaisten hyvinvointiin, varsinkaan pienituloisten etuuksiin mennä, Purra sanoi.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoi, että indeksien jarruttaminen ei sovi SDP:lle missään nimessä.
Marin nosti esiin ammattiyhdistysliikkeen verovapaat sijoitustuotot
Yhdessä veropolitiikkaan liittyvässä kysymyksessä Orpo, Marin ja Purra löysivät toisensa. Marin ihmetteli, miksei kokoomukselle sovi SDP:n ehdottama isojen institutionaalisten sijoittajien verottaminen. Hän nosti esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen.
– Esimerkiksi ammattiyhdistysliike on institutionaalinen sijoittaja, joka tällä hetkellä saa verottomana sijoitustuottonsa, Marin sanoi.
Orpo totesi, että nyt puolueet ovat löytäneet asian, josta voivat olla yhtä mieltä.
Myöskään Purra ei verottamista vastusta.
– Tämä suursäätiöiden pääomien verottaminen on ollut perussuomalaisten ohjelmissa vuosikausia, Purra sanoi.
Hän lisäsi, että SDP olisi voinut edistää asiaa jo tällä hallituskaudella.
Purra ja Orpo löysivät odotetusti vaalitentin talous- ja vero-osuudessa paljon muitakin yhteisiä kannatuksen aiheita, kuten miljardien säästötarpeet. Ilmastotavoitteet sen sijaan tuttuun tapaan hiersivät.
Naton tukikohta kelpaisi
Eroja ei kolmikon välille syntynyt juurikaan siinä, tulisiko Suomen ottaa Naton pysyvä tukikohta vastaan, jos sotilasliitto sellaista tarjoaisi. Kaikki olisivat tarjoukselle myötämielisiä, joskaan sellaista tuskin on näköpiirissä.
– Jos Nato tarjoaa tukikohtaa, totta kai meidän kannattaa ottaa. Se vahvistaisi omaa puolustustamme ja kansainvälinen toiminta toisi myöskin varmasti työpaikkoja, sanoi Orpo.
Marin sanoi, että istuva hallitus ei ole halunnut etukäteisesti sulkea mitään vaihtoehtoja pois. Myöskään SDP ei Marinin mukaan halua sulkea mitään ovia mahdollisilta tulevilta ratkaisuilta.
– Tulevassa selontekoprosessissa kaikilla puolueilla on mahdollisuus tätä parlamentaarisesti pohtia. Itse suhtaudun avoimesti kaikille uusille mahdollisille avauksille, Marin sanoi.
Marin viittasi tulevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jossa asiaan otetaan kantaa.
Purra piti täysin perusteltuna Suomen linjaa, jonka mukaan mitään ei suljeta etukäteen pois.
– Ei niitä tukikohtia siellä ole jaossa, mutta miksi ihmeessä Suomi sellaisesta kieltäytyisi mikäli tilanne muuttuu.
Orpo haluaa Nato-Suomen pääministerille lisää avustajia
Kukaan kolmesta puheenjohtajasta ei näe tarvetta tehdä muutoksia, jotka kasvattaisivat pääministerin roolia Nato-pöydissä. Purra ja Marin totesivat, että mahdollisten muutosten aika ei ole vielä.
Orpon mukaan pääministerillä on kuitenkin tarve vahvistaa avustajakuntaansa, jotta tämä olisi tarpeeksi informoitu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Orpo kielsi, että nyt olisi kyse samanlaisesta aloitteesta kuin minkä Marin teki aiemmin.
– Se on aivan eri asia perustaa sinne oma yksikkönsä, joka tekisi toista valmistelua nykyisten instituutioiden rinnalla, Orpo sanoi viitaten Marinin aloitteeseen.
Marinin mukaan hänen aloitteessaan ei ollut kyse laajasta yksiköstä, vaan yhdestä neuvonantajasta ja kahdesta muusta työntekijästä.
Alkuvuodesta kerrottiin, että pääministerille kaavaillaan omaa turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa. Useat ministeriöt vastustivat hanketta, ja lopulta Marin sanoi, että neuvonantajan nimittämistä saatetaan lykätä seuraavan hallituskauden puolelle.