Venäjän tuhoisa hyökkäys Ukrainaan on johtanut suuroperaatioon, jonka avulla ukrainalaisia on kuljetettu sairaaloihin ympäri Eurooppaa.
Kaikkiaan parituhatta vakavasti vammautunutta ukrainalaista on päätynyt eurooppalaisiin hoitopaikkoihin Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.
Heistä Suomessa hoitoa on saanut parikymmentä ukrainalaista, kertoo sisäministeriö. Potilaat ovat olleet sekä siviilejä että sotilaita. Eniten potilaita, kuutisensataa, on ottanut vastaan Saksa.
Muista pohjoismaista Tanska on ottanut vastaan noin sata potilasta ja Ruotsi seitsemisenkymmentä. Liettuaan on kuljetettu niin ikään satakunta apua tarvinnutta. Suuria vastaanottajamaita ovat olleet Espanja ja Norja, joihin molempiin on kuljetettu parisensataa potilasta.
Pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat sekä muun muassa Islanti, Norja, Serbia, Montenegro ja Turkki.
Parasta hoitoa, jossa nopeus on valttia
Suomen päässä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) nimeämänä kansallisena sairaanhoidon koordinaattorina toimii Hus-yhtymän valmiuskeskus, jolle tiedot hoitoa tarvitsevista potilaista toimitetaan EU:n pelastuspalvelumekanismilta.
– Me saamme listauksen potilaista, joita tarjotaan hoidettavaksi. Käymme keskustelut, mistä keskus- tai yliopistosairaalasta löytyisi mahdollisuutta auttaa. Potilaat ohjataan tämän jälkeen näihin sairaaloihin, kertoo Hus-yhtymän turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.
Hän ei avaa tarkemmin potilaiden vammaprofiilia tai määrää, mutta kertoo, että potilaat saavat Suomessa parasta mahdollista hoitoa.
Suomessa on hoidettu selvästi vähemmän ukrainalaispotilaita kuin luontevissa verrokkimaissa eli Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tätä selittää pääasiassa kaksi asiaa, kertoo STM:n valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka. Ensimmäinen on pula hoitohenkilökunnasta, jota vaikeuttivat viimevuotiset työehtoriidat.
– Meillä oli kapasiteettiongelmaa, sillä siinä oli muun muassa terveydenhuollon henkilöstön työtaistelutilanne, joka vaikutti asiaan. Meillä on muutenkin moniin verrokkimaihin verrattuna henkilöstötilanne ollut aika hankala.
Ilkan mukaan toinen syy Suomen vähäiseen potilasmäärään on, että auttamishalu eri maissa on niin suuri.
– Listoilta potilaat ovat hoituneet eteenpäin hyvin nopeasti. Meillä on ollut viime kuukausina tilanteita, jolloin olemme ilmoittaneet voivamme ottaa potilaita, mutta he ovat ehtineet saada hoitopaikan jo muualta.
Ilkka muistuttaa, että potilaiden tilanteeseen on perehdyttävä etukäteen, ja tähän menee aikansa, vaikka Suomi ei ole asiassa viivytellytkään.
– Sellaista ongelmaa ei ole, etteivätkö potilaat saisi jatkohoitopaikkaa.
Ilkka painottaa, että sairaalat Suomessa ovat suhtautuneet ukrainalaispotilaiden vastaanottamiseen erittäin myönteisesti.
– Ei ole pitänyt hoputtaa. Auttamishalua on.
Rekkaralli kohti Ukrainaa
Ukrainan sota merkitsee EU-mekanismin parikymmenvuotisen historian suurinta ponnistusta. Ukrainaan toimitetaan Euroopasta jatkuvana virtana muun muassa lääkintä- ja sairaalatarvikkeita.
– Tämä on ennennäkemätön ja valtava avustustehtävä. Mekanismin kautta on kuljetettu muun muassa terveydenhuollon laitteita, lääkkeitä ja suojavarusteita Ukrainaan säännöllisin välein, kuvailee sisäministeriön pelastusosaston erikoissuunnittelija Heikki Honkanen.
Pelkästään Suomesta on kuluneen vuoden aikana lähtenyt Ukrainaan kaikkiaan yli 80 rekkalastillista erilaisia avustustarvikkeita EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tämän päälle on lahjoitettu noin 50 ajoneuvoa, kuten ambulansseja ja sammutusautoja. Avuksi toimitetut linja-autot ovat olleet koulukuljetuksissa, Honkanen kertoo.
Hus-yhtymän Toivonen kiteyttää avun tarpeen ytimekkäästi.
– Ukrainassa tarvitaan lähes kaikkea, mutta avun tulee olla koordinoitua.
Hän huomauttaa, että Ukrainaan lähetetään vain täysin käyttökuntoisia ja kurantteja terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, joita on vapautunut muun muassa Helsingistä Töölön sairaalasta, kun sen toimintoja on siirretty uuteen Siltasairaalaan.
Hän muistuttaa, että Venäjä on systemaattisesti tuhonnut Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmää, mikä merkitsee, että pahimmilla alueilla pystytään hädin tuskin kenttäsairaalatasoiseen toimintaan. Edessä on vuosien avustusurakka.
– Siellä toimitaan tietyillä alueilla kenttäolosuhteissa ja tehdään aika nopeasti henkeä pelastavia toimia aikamoisissa oloissa, ja se voi tarkoittaa, että myöhemmin saattaa tulla eteen erilaisia lisävaikeuksia ja korjausleikkausten tarpeita. Tulee myös muistaa, että terveydenhuollossa on paitsi fyysinen myös psyykkinen puoli, joiden haasteet jatkuvat vielä tavattoman pitkään.
Suoraan perille tai Puolan kautta
Ukrainaan lähetettävä apu pohjaa maan avunpyyntöihin, joita se esittää EU:n pelastuspalvelumekanismin hätäavun koordinointikeskukseen (ERCC), joka puolestaan välittää ne jäsenmaille.
– Avunpyynnöissä materiaalia pyydetään hyvin laajasti, ja näiltä listoilta pyritään löytämään tavaraa, jota on irrotettavissa oman varautumisemme puitteissa, sisäministeriön Honkanen sanoo.
Suomen lähettämää apua kuljetetaan Ukrainaan kahdella tapaa. Osa tarvikkeista viedään perille suoraan. Osa siirretään Puolaan, jossa sijaitsee toinen mekanismin välivarastoista. Toinen on Romaniassa.
Mutta millä tavalla varmistetaan, että Ukrainaan viedään juuri oikeanlaista tavaraa ja että apu varmasti menee perille heille, jotka sitä eniten tarvitsevat, eikä se päädy esimerkiksi mustaan pörssiin keinottelijoiden käsiin?
Hus-yhtymän Toivonen on vakuuttunut, että apu menee perille keskitetyn pelastuspalvelumekanismin kautta EU:n ja Ukrainan viranomaisyhteistyönä. Riskit pimeistä markkinoista tiedostetaan, ja siksi avun perillemenoa todennetaan muun muassa valokuvin.
– Muuten on vaarana, että se, joka eniten huutaa, saa apua. Ja he, jotka aidosti sitä tarvitsevat, mutta eivät osaa pitää ääntä itsestään, jäävät ilman.
Pelastuspalvelumekanismin ohella Ukrainaan suuntautuvaa apua toimitetaan lukuisien järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten kansalaisten voimin.
– En lainkaan väheksy järjestötoimijoiden ja muiden vapaaehtoistoimijoiden roolia, joka on erittäin tärkeä. He tekevät hienoa työtä. Tällaisella suoralla avulla on oma paikkansa ja omat hyvät puolensa, Toivonen summaa.