Henkilökohtainen elintapaohjaus on tehokas keino pysyvään painonpudotukseen ilman liikuntaakin. Kaikkein tehokkain ratkaisu saadaan kuitenkin yhdistämällä elintapaohjaus liikuntaan, käy ilmi Oulussa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.
Kolmivuotisessa tutkimuksessa oli mukana 120 vaikeasti lihavaa työikäistä ihmistä. Heidän painoindeksinsä oli lähtötilanteessa keskimäärin 37, jolloin ylipainoa on pituudesta riippuen noin 20–32 kiloa.
– Pelkkä elintapaohjaus, joka oli kaikille samanlainen, tuotti erittäin hyvän tuloksen. Mutta paras tulos oli heillä, joilla oli elintapaohjaus ja henkilökohtainen liikuntaohjaus heti siinä alussa, sanoo päätutkija Kaisu Kaikkonen ODL Liikuntaklinikalta.
Tutkimuksessa mukana olleille ihmisille räätälöitiin henkilökohtainen elintapaohjaus, jonka suunnittelussa oli mukana ravitsemusterapeutti ja koulutettu hoitaja. Tapaamisia oli ensimmäisen vuoden ajan yhteensä 14 ja seuraavien kahden vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa.
Yksi ryhmä osallistui pelkkään elintapaohjaukseen. Toisessa ryhmässä henkilökohtaisesti räätälöity liikuntaohjelma oli elintapaohjauksen rinnalla alusta saakka. Kolmannessa ryhmässä liikunta otettiin mukaan, kun elintapaohjausta oli jatkunut puolen vuoden ajan.
Kaikki kolme ryhmää onnistuivat pudottamaan painoaan merkittävästi. Painonpudotustulos myös onnistuttiin ylläpitämään.
Räätälöity liikuntaohjelma koettiin miellyttäväksi
Kaikkosen mukaan lihavuuteen liittyy terveydenhuollossa monesti stigma, mikä voi heijastua myös siihen, minkälaista hoitoa ihminen saa. Joissakin tapauksissa hoidon sijasta käsketään vain syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.
– Vaikeaa lihavuutta pitäisi ajatella hoitoa vaativana sairautena. Ei verenpainekaan hoidu sillä että sanotaan, että tee itse jotakin. Sitä hoidetaan monesti lääkkeillä, ja ihan samoja konsteja tarvittaisiin vaikeaan lihavuuteenkin, sanoo Kaikkonen.
Kaikkosen mukaan nimenomaan ohjauksen ja liikunnan henkilökohtaisella räätälöinnillä saatiin aikaan hyviä tuloksia. Ennen liikunnan aloittamista kaikille tehtiin kattavat terveystarkastukset, joissa mitattiin muun muassa suorituskykykapasiteetti ja maksimivoima.
Harjoituksenaikainen tavoitesyke ja kuormitus määriteltiin tulosten perusteella. Näin saatiin aikaan tehokasta harjoittelua pienellä vastuksella, mutta korkealla sykkeellä.
– Ihmisiä, jotka olivat olleet täysin liikkumattomia ja passiivisia, eivätkä olisi voineet kuvitellakaan lähtevänsä kuntosalille. Voi sanoa, että he nauttivat siitä harjoittelusta, se oli mukavaa ja miellyttävää, sanoo Kaikkonen.
Kaikkonen uskoo, että onnistuneesta harjoittelusta saadut voimaantumisen ja onnistumisen kokemukset olivat ne, jotka siivittivät tutkimukseen osallistuneet ihmiset myös ylläpitämään painonpudotustuloksia.
Terveyshyötyjä jo pienellä painonpudotuksella
Yhä useampi suomalainen on ylipainoinen tai lihava. Yli 30-vuotiaista naisista 63 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia, ja joka neljäs on lihava.
Kaikkosen mukaan vaikeaa lihavuutta on totuttu hoitamaan lihavuusleikkauksella, jolla myös saadaan hyviä tuloksia aikaan. Hänen mukaansa lihavia ihmisiä on Suomessa kuitenkin pian niin paljon, että leikkauskapasiteetti ei enää riitä heidän kaikkien hoitamiseensa.
– Sen takia tätä elintapaohjausta tarvitaan myös näille vaikeasti lihaville ihmisille, koska se voidaan kohdentaa periaatteessa kaikkiin, sanoo Kaikkonen.
Erityisesti vaikea lihavuus ja terveydelle erityisen vaarallinen keskivartalolihavuus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Varsinkin keskivartalolihavuuteen liittyy merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riski.
Terveyshyötyjä saavutetaan pienellä, jo noin viiden prosentin pysyvällä painonlaskulla. Tutkimuksessa mukana olleilla ihmisillä paino laski 5–7 prosenttia, minkä lisäksi myös vyötärönympärykset kapenivat.
Tutkimus toteutettiin ODL Liikuntaklinikan, Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan yhteistyönä. Tutkijoiden mukaan se tuo uusia työkaluja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön.