Suomessa inflaatio oli joulukuussa 9,1 prosenttia eli samalla tasolla kuin marraskuussa, kertoo Tilastokeskus.
Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu. Sähkö kallistui 64 prosenttia ja asuntolainojen korot 124 prosenttia vuoden takaisesta.
Hintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat joulukuussa keskimäärin 16 prosenttia vuoden takaisesta. Elintarvikkeista eniten kallistuivat jauhot, 45 prosenttia, ja munat, 37 prosenttia.
Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Kristiina Niemisen mukaan vuoden 2022 inflaatio oli hyvin poikkeuksellinen viime vuosikymmenien kehitykseen verrattuna.
– Vastaavanlaisia lukuja on nähty viimeksi 1980-luvun alussa, Nieminen sanoo tiedotteessa.
Niemisen mukaan kuluttajahintojen nousun voi katsoa alkaneen jo toissa vuoden loppupuoliskolla eli ennen kuin Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Venäjän hyökkäys ja siihen liittyvät kansainväliset pakotteet lisäsivät osaltaan hintojen nousupainetta. Tämän seurauksena hinnat lähtivät tasaiseen nousuun toukokuussa saavuttaen huippunsa joulukuussa.
Suomessa pohjainflaatio kiihtyi marraskuussa 6,0 prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu heilahteluille alttiiden energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus.
Sähkö, omistusasuminen ja elintarvikkeet selittävät puolet inflaatiosta
Sähkön ja elintarvikkeiden hinta sekä asuntolainojen korkojen nousu selittävät tällä hetkellä yli puolet Suomen inflaatiosta, kommentoi Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen Twitterissä perjantaiaamuna.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist puolestaan sanoi tiedotteessa, että hintapaineet jatkuvat taloudessa harvinaisen laaja-alaisina.
– Odotuksissa oli, että polttoaineiden halpeneminen olisi jo kääntänyt inflaation joulukuussa edes pieneen laskuun, mutta nyt niin ei käynyt.
Polttoaineiden vaikutus inflaatioon kääntyy kuitenkin Appelqvistin mukaan myöhemmin tänä vuonna negatiiviseksi, koska vertailutaso viime vuodelta on niin korkea. Monet muut tekijät pitävät silti korkeaa inflaatiota yllä ainakin kesään saakka, mutta nykytasolta tuskin noustaan enää korkeammalle. Taantuma ja raaka-aineiden halpeneminen kansainvälisillä markkinoilla vähentävät hintapaineita tulevaisuudessa, mutta prosessi on hidas, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Tilastokeskus ei lähde ennustamaan inflaation kehityssuuntaa tänä vuonna, mutta yliaktuaari Niemisen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen inflaatio on noin 3,5 prosenttia, jos mikään ei muutu viime vuoteen verrattuna. Toisin sanoen noin 3,5 prosentin inflaatio on niin sanotusti jo leivottu sisään tähän vuoteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun nykyisiä hintoja verrataan viime vuoden ensimmäisiin kuukausiin, esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat eivät olleet vielä nousseet merkittävästi.
Reaalitulojen laskua ei voi välttää
Korkealla liihotteleva inflaatio on paha asia, ja on selvää, että ihmisten reaalitulojen laskua ei voi välttää, sanoo Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Palkankorotusodotukset eivät voi olla lähimainkaan noin korkeita, minkä seurauksena ajaudumme tilanteeseen, jossa moni työntekijä saa tehdyllä työtunnilla aiempaa vähemmän tavaroita ja palveluita, Maliranta sanoo STT:lle.
Maliranta muistuttaa, että 9,1 prosenttia on keskimääräinen inflaatio. Se pitää sisällään hyvin erilaisia lukemia eri kotitalouksille, koska niiden kulutuskorit myös vaihtelevat paljon. Toisille inflaatio on alle yhdeksän prosenttia, toisille hyvin paljon enemmän.
– Erityisen pulmallinen tilanne on pienituloisilla kotitalouksilla, joilla ei ole ollut varautumismahdollisuutta eikä puskureita yllättäviä menoja varten.
Erilaiset sosiaalietuudet on suojattu inflaatiolta melko hyvin, ne siis nousevat inflaation mukana. Jos samaan aikaan pienituloisten palkat kasvavat selvästi vähemmän kuin vuotuinen inflaatio eli reaalitulot pienenevät, pienituloisten kannustinloukut syvenevät.
– Tämä näkökohta on hyvä pitää mielessä palkkakierroksilla, Maliranta sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi sähkön hinnasta kärsivien kotitalouksien ongelmiin pitäisi vastata valtiovallan toimilla eikä sekoittamalla työmarkkinoita.
Työn kova kysyntä puoltaa isompia palkankorotuksia
Inflaatio mutkistaa esimerkiksi ensi viikolla jatkuvia Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien tes-neuvotteluja. Malirannan mukaan hyvä uutinen on kuitenkin, että Suomen työmarkkinatilanne on juuri nyt erittäin hyvä. Jos tilannetta mittaa tehdyillä työtunneilla suhteessa työikäiseen väestöön, työmarkkinat eivät ole olleet yhtä hyvässä tilassa vuosikymmeniin, Maliranta sanoo.
– Yrityksillä on nyt työvoiman kysyntää hyvin paljon. Kun kyse on työmarkkinoista ja palkka on työn hinta, niin markkinatalouden sääntöjen mukaan kysynnän pitäisi nostaa hintoja ja päinvastoin.
Kun työvoiman kysyntä oli vähäisempää vielä viisi vuotta sitten, oli järkevää, että palkkojen kehitys oli maltillista. Nyt kun kysyntä on korkealla tasolla, maltille on Malirannan mukaan vähemmän tarvetta. Työn kova kysyntä on näkynyt erityisesti työpaikkaansa vaihtaneilla keski- tai suurituloisilla, jotka ovat saaneet nostettua palkkaansa viime aikoina huomattavasti. Maliranta ei olekaan niinkään huolissaan keski- eikä suurituloisista, joista aika monella on kyky neuvotella palkkoihin henkilökohtaisia lisiä.
Samaan aikaan toisilla työntekijöillä ei ole samanlaista neuvotteluasemaa. Jos on tehnyt töitä samassa yrityksessä 20 vuotta ja osaaminen on yrityskohtaista, neuvotteluasema työnantajan kanssa ei ole tasapuolinen, vaikka markkinoiden puolesta perusteita olisi isollekin palkankorotukselle.
– Tämä näkökohta puoltaa aikaisempia vuosia korkeampia sopimuskorotuksia tänä vuonna, Maliranta sanoo.
Monilla yrityksillä on varaa maksaa lisää palkkaa
Yritysten palkanmaksukyky on keskimäärin jopa erittäin hyvä, Maliranta sanoo. Erot toimialojen välillä ja jopa niiden sisällä ovat energiakriisin keskellä kuitenkin poikkeuksellisen suuria. Keskimäärin teollisuus on silti omassa luokassaan verrattuna yksityisiin palveluyrityksiin ja toisaalta julkiseen sektoriin.
Maliranta ei silti olisi huolissaan, mikäli sopimuskorotukset nousevat tänä vuonna edellisiä vuosia korkeammiksi. Sen sijaan myöhemmin mahdollisesti tarvittaisiin taas lähimenneisyyden kaltaista malttia.
– Pahinta, mitä voi tapahtua, on palkkojen noston pukkihyppely eli kukin toimiala yrittää ylittää toisensa vuosi toisensa perään. Jos talous ajautuu samaan aikaan taantumaan, ollaan helposti samanlaisessa tilanteessa kuin vuoden 2008 jälkeen.
Tuolloin palkkoja nostettiin taantuman aikaan paljon ja kustannuskilpailukyky suhteessa merkittäviin kilpailijamaihin heikkeni, minkä jälkeen yrityssektorin työpaikat vähenivät merkittävästi. Kesti vuosikausia ennen kuin tilanne lähti korjautumaan.
– Nyt kustannuskilpailukyvyn taso on kohtuullinen, joten en olisi kauhean huolissani että se heikkenisi vahingolliseksi, mikäli palkankorotukset ovat edes suurin piirtein samanlaisia kuin kilpailijamaissa.
Esimerkiksi Saksassa teollisuuden suurliitto IG Metall sopi 5,2 prosentin palkankorotuksista tälle vuodelle ja 3,3 prosentin korotuksista ensi vuodelle. Lisäksi valtio osallistui sopimukseen 3 000 euron inflaatiokorvauksella.
Maliranta muistuttaa tulevia palkkaneuvottelukierroksia Laboren hankkimasta tutkimusnäytöstä, jonka mukaan sovitut palkkaliukumat ovat keskimäärin sitä pienempiä, mitä korkeampi on yleinen sopimuskorotus. Sama pätee toisin päin: jos tänä vuonna jostain syystä päädyttäisiin hyvin maltillisiin sopimuskorotuksiin, aiempi tutkimusnäyttö antaa olettaa, että palkkaliukumat olisivat sitä vastoin suuremmat.
Liukumat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri ryhmien välillä, koska yksittäisten työntekijöiden neuvotteluasema vaihtelee niin paljon.
– Sen vuoksi sopimuskorotuksella on merkitystä.
Euroalueella ja USA:ssa inflaatiovauhti laskussa
Euroalueella inflaatio hidastui joulukuussa toisena kuukautena peräkkäin. Kuluttajahinnat nousivat ennakkotietojen mukaan 9,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoi EU:n tilastokeskus Eurostat viime viikolla. Euroalueella inflaatiota hillitsi energiahintojen lasku edelliskuun tasoon verrattuna.
Euroopan keskuspankin odotetaan kuitenkin jatkavan ohjauskorkojensa nostamista kahdessa seuraavassa korkokokouksessaan helmikuussa ja maaliskuussa.
Yhdysvalloissa inflaatio hidastui joulukuussa jo kuudentena kuukautena peräjälkeen ja oli 6,5 prosenttia.