Tutkijoiden mukaan vahvan johtajuuden korkea kannatus ei tarkoita demokratian kyseenalaistamista.
Yli 60 prosenttia suomalaisista kaipaa vahvoja poliittisia johtajia, jotka pystyvät sivuuttamaan muiden mielipiteet. Tieto selviää Helsingin Sanomien kyselystä, jonka tulokset lehti julkaisi sunnuntaina.
Kyselyyn vastanneille esitettiin väite, jonka mukaan Suomi kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä. 22 prosenttia oli asiasta täysin samaa mieltä ja 40 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.
Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa oli reilut 10 prosenttia suomalaisista. Runsaat 20 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä.
HS kertoo, että näkemyksiä vahvasta poliittisesti johtajuudesta on kysytty kansalaisilta myös oikeusministeriön eduskuntavaalitutkimuksissa koko 2000-luvun ajan. Tulosten mukaan vahvan johtajuuden kannatus on koko tutkimusajan pysynyt suurin piirtein yhtä korkeana kuin HS:n kyselyssä, tosin vuosien 2015 ja 2019 välillä se laski selvästi.
Eduskuntavaalitutkimuksissa vahvan johtajuuden kannatusta on mitattu hieman toisin muotoillulla kysymyksellä kuin HS:n kyselyssä. Niissä vahvaa johtajuutta ovat kannattaneet erityisesti miehet, matalasti koulutetut ja oikeistolaiset.
Kyselyiden tuloksia HS:lle kommentoineet tutkijat korostavat, että vahvan johtajuuden korkea kannatus suomalaisten keskuudessa ei tarkoita demokraattisen järjestelmän kyseenalaistamista.
– Populismia on erilaista. Se voi olla autoritaarista, jossa halutaan vahvaa johtajaa, joka kanavoi kansan ääntä. Sitten voi olla enemmän demokraattista populismia, jossa vaikkapa vaaditaan enemmän kansanäänestyksiä, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalo sanoo HS:lle.
Suomalaisille tehtyjä haastattelututkimuksia johtanut Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola kertoo, että haastattelujen mukaan vahvaa johtajuutta toivovat erityisesti perussuomalaisia kannattavat pienyrittäjät.
– Heillä oli selkeästi se logiikka, että he edustavat reformipuoluetta, joka haluaa muutosta. Ajatus oli, että nykyisessä politiikassa on korruptiota ja tehdään lehmänkauppoja. Tilanteen muuttamiseksi tarvitaan vahvaa johtajaa, Kantola sanoo HS:lle.