Uuden laajan tutkimuksen mukaan kasvomaskin käyttö voi auttaa ehkäisemään muidenkin ilmavälitteisten infektioiden kuin vain koronaviruksen leviämistä. Tutkimus toteutettiin Helsingin, Missourin, Stanfordin ja Swansean yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
Kasvomaskien hyödyistä on saatu aiemmin vaihtelevia arvioita. Tutkijoiden mukaan tämä voi osaltaan selittyä sillä, että yksittäisissä tutkimuksissa ihmisten käyttäytyminen ei aina noudata tutkimusasetelmaa.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa maskisuositus vähensi hengitystieinfektioiden määrää, kun se yhdistettiin muihin suojatoimiin kuten käsihygieniaan.
– Tarkastelimme erikseen maskin käytön vaikutusta aikuisilla ja eri ympäristöissä, kuten sairaalaympäristössä, kotona ja yleisesti väestössä. Maskin suojavaikutus näkyi erityisesti aikuisissa ja väestössä eli normaalissa arjessa käytettynä, tutkija Hanna Ollila Helsingin yliopistolta kertoo sähköpostitse STT:lle.
Ollilan mukaan maskia käyttämällä voidaan ehkäistä pisara- ja ilmavälitteisesti leviäviä tartuntoja. Ollila mainitsee esimerkkeinä eri virusten aiheuttamat nuhakuumeet sekä influenssan, koronan, noroviruksen ja tuberkuloosin.
"Parempi istuvuus ja suodatusteho puoltavat FFP-maskin käyttöä"
Ollilan mukaan ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, minkälaista maskia pitäisi käyttää, jos infektioiden leviämistä haluaa ehkäistä.
– Olennaista on käyttöaika ja riittävän oikeanlainen käyttötapa eli että maski peittää sekä nenän ja suun ja istuu mahdollisimman hyvin, Ollila ohjeistaa.
FFP2 ja -3 maskit ovat kuitenkin tehokkaampia kuin kansanmaskit tai kirurgiset maskit, sillä ne istuvat paremmin ja suodattavat partikkeleita tehokkaammin.
– FFP-maskia voi käyttää useamman kerran, joten myös ekologiset seikat puoltavat FFP-maskin käyttöä. Samoin parempi istuvuus ja suodatusteho puoltavat FFP-maskin käyttöä, Ollila kertoo.
Ollila kertoo, että maskia voi halutessaan tai tarvittaessa käyttää päivittäin, jos epidemiatilanne sitä vaatii. Hän kuitenkin korostaa, ettei tutkimusryhmä anna suoraan ohjeita tai suosituksia, vaikka he itse kertovatkin maskia käyttävänsä.
Toistaiseksi laajin aiheesta tehty satunnaistettuja kokeita koskeva tutkimus
Tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin aiemmin julkaistuja satunnaistettuja kokeita eli osa koehenkilöistä oli ohjeistettu käyttämään maskia ja osa ei. Kyseessä oli toistaiseksi laajin aiheesta tehty satunnaistettuja kokeita koskeva tutkimus.
Lopullinen tutkimusaineisto kattoi 18 aiempaa tutkimusta ja yhteensä lähes 400 000 henkilöä eri puolilta maailmaa.
Yksittäiset kokeet vertasivat hengitystieoireita tai infektioita maskiryhmän ja verrokkiryhmän välillä. Verrokkiryhmää ei ollut ohjeistettu käyttämään maskia. Näiden kokeiden tulokset yhdistettiin tilastollisesti.