Yritysten hallitustyöskentelyä edistävä yhdistys pitää tervetulleena ajatusta valtionyhtiöiden hallituspalkkioiden nostamisesta.
– Kyllä hallituspalkkiot ovat selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin muissa samankokoisissa pörssiyhtiöissä, sanoo hallitusammattilaisia edustavan Directors' Institute Finlandin puheenjohtaja Kim Ignatius.
Uutissuomalaisen lauantaina julkaisemassa haastattelussa työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoi, että Fortumin ja muiden valtionyhtiöiden hallituspalkkioita pitäisi nostaa. Ilmarinen on Fortumin toiseksi suurin omistaja.
Ignatius perustelee palkkioiden nostoa sillä, että tehtävät ovat mahdollisimman houkuttelevia osaaville tekijöille. Erityisesti hän toivoo, että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yhtiöiden hallituksiin saadaan mukaan kansainvälistä osaamista.
– Meille suomalaisille hallituksiin osallistuminen on ollut vähän kansalaisvelvollisuuden muoto. Voi olla joskus vaikeaa saada esimerkiksi saksalaisia tai ranskalaisia hallitusammattilaisia tulemaan näihin yhtiöihin, jos palkkiot eivät ole mielekkäällä tasolla, Ignatius sanoo.
Samalla linjalla on liiketaloustieteen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta.
– Kyllä palkkioiden pitäisi olla kilpailukykyiset. Jos ne eivät ole, hallituksiin tulee huonompaa porukkaa, Rothovius perustelee.
Jouko Pölönen sanoi Uutissuomalaiselle, että osa potentiaalisista hallitusjäsenistä vieroksuu paikkaa sellaisen yhtiön hallituksessa, jossa valtiolla on suuri omistusosuus.
– Jos palkkiotaso on lisäksi matala, se karsii ehdokkaita entisestään, Pölönen sanoi.
Professori: Palkkion nostoa seuraisi poru
Suomalaisista pörssiyhtiöistä valtiolla on enemmistöomistus Fortumissa ja Finnairissa. Lisäksi on olemassa useita pörssiyhtiöitä, joissa valtio on vähemmistöomistaja, tai useita valtionyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä.
Rothovius on sitä mieltä, että valtion pitäisi joko ostaa yhtiönsä pois pörssistä tai myydä enemmistönsä.
– Valtionyhtiöissä on se ongelma, että jos hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan, siitä syntyy poru. Se on yksi syy, miksi valtio on huono omistaja. Siellä on poliittisia intohimoja takana, Rothovius sanoo.
Valtion toimintaa yhtiöiden omistajana ohjaa valtioneuvoston periaatepoliittinen päätös, jonka nykyinen hallitus hyväksyi keväällä 2020. Sen mukaan valtio-omistajan tahtotila on, että valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitseminen on kohtuullista.
Fortumin hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 88 800 euroa vuodessa, rivijäsenelle 43 100 euroa. Esimerkiksi metsäjätti UPM:n hallituksessa puheenjohtaja saa 200 000 euroa, rivijäsen 115 000 euroa. Avokätisin palkitsija suomalaisista suuryhtiöistä on Nokia, joka maksaa puheenjohtajalle 440 000 euroa vuodessa ja rivijäsenelle 170 000 euroa.
Directors' Institute Finlandin Ignatiuksen mukaan on hyvä, että globaaleilla markkinoilla toimivissa yhtiöissä tunnetaan useiden eri maiden poliittisia järjestelmiä ja kaupankäyntiä.
– Pörssiyhtiön tulee toimia kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti, ei vain enemmistöomistajan, hän sanoo.
Rothovius pitää todennäköisenä, että Fortumin kohtalosta keskustellaan ainakin jonkin verran ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä.
– Hyvä niin, sillä onhan Fortumissa tapahtunut niin paljon tänä vuonna, hän sanoo.