Raja-aitoja rakennetaan enenevissä määrin ei-toivottua maahanmuuttoa kontrolloimaan, sanoo aluetieteen professori Jouni Häkli Tampereen yliopistosta.
– Aitojen rakentaminen on viime vuosina lisääntynyt. Siihen on ollut triggereitä kuten niin sanottu pakolaiskriisi vuonna 2015 ja ihmisten siirtelyt poliittisessa mielessä, Häkli sanoo STT:lle viitaten Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisiin loppuvuodesta 2021.
Länsimaiden mukaan Valko-Venäjä oli tuonut siirtolaisia Lähi-idästä EU:n kynnykselle kostoksi maalle asetetuista pakotteista. Rajalla oli tuolloin jumissa tuhansia EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä. Tilanteen takia Puola päätti pikavauhtia rakennuttaa rajamuurin Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen.
Häklin mukaan muuallakin Euroopassa on haluttu varautua vastaaviin tilanteisiin rakentamalla aitoja.
– Tavallaan se on aika surullista, kun muuten eletään vapaata liikkuvuutta ja globalisaatiota korostavassa ajassa. Tämä muuttoliikkeen toivotuksi ja ei-toivotuksi erottelu on hyvin vastakkainen suuntaus, Häkli kuvailee.
Muutos turvallisuusympäristössä itärajan aitahankkeen takana
Suomessa eduskuntapuolueet ovat päättäneet puoltaa itärajan osittaista aitaamista ja hallitus edistää hankkeen rahoitusta. Häklin mukaan itärajan aitaprojektia on viety eteenpäin selvä kohderyhmä mielessä.
– Joko massiivinen venäläisten pyrkiminen Suomeen tai Venäjän valtion järjestämä muuttoliike. Näihin halutaan varautua, Häkli tiivistää.
Suomessa Rajavartiolaitos on arvioinut, että aidan rakentaminen osalle itärajaa on tarpeellista turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on, että laitonta maahantuloa ehkäisevän aidan rakentaminen voisi alkaa mahdollisimman nopeasti.
Ajatuksena on, että aita tulisi itärajan riskialttiimmille alueille, joita ovat rajanylityspaikat ja niiden läheiset alueet. Esteaita olisi aidan, teknisen valvonnan ja tien muodostama kokonaisuus. Suunnitellun kaltaista aitaa ei ole Suomessa vielä tällä hetkellä missään.
Aidan rakentamisen on arvioitu vievän 3–4 vuotta, kun esimerkiksi Baltiassa vastaavia hankkeita on toteutettu nopeammin.
Raja-aidoilla vahvistetaan myös symbolisia aitoja ihmisten välille
Venäjä- ja rajatutkimuksen professori Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että raja-aidat vaikuttavat väistämättä asenteisiin, näkemyksiin ja luottamukseen ihmisten välillä.
– Raja-aidat osallistuvat "meidän" ja "muiden" symboliseen tuottamiseen. Tavallisesti raja-aitoja rakennetaan, jotta estetään toisten pääsy meidän keskuuteemme. Tällä tavalla vahvistetaan symbolisia aitoja ja rajoja ihmisten välillä, tutkija sanoo STT:lle.
Davydova-Minguet uskoo, että raja-aita muuttaisi väistämättä myös suomalaisten suhtautumista venäläisiä ja venäjänkielisiä kohtaan.
– Niistä, jotka yritetään rajata pois, tuotetaan väistämättä vaarallisia, pelättäviä ja ei-toivottuja. Pitkällä aikavälillä voidaan kysyä, halutaanko tällaista suhtautumista rajan toisella puolella asuviin ihmisiin tuottaa Suomen rajalle, Davydova-Minguet sanoo.
Keinoja rajan ylittämiseen yleensä löytyy aidasta huolimatta
Valtaosa raja-aidoista rakennetaan nykyään nimenomaan estämään ei-toivottua maahantuloa. Maanpuolustuksellisia rakenteita aidat eivät ole Häklin mukaan enää lähes koskaan. Poikkeuksen tekevät vankasti rakennetut ja teknologisoidut konfliktialueiden raja-aidat.
Julkisuudessa esillä on ollut ehkä kaikista eniten Yhdysvaltain ja Meksikon välillä kulkeva raja-aita.
– Siellä missä aita on olemassa, se ohjaa Yhdysvaltoihin Meksikon puolelta pyrkiviä käyttämään toisia paikkoja rajan ylittämiseen, Häkli kertoo.
Raja-aitaa tai ei, Yhdysvallat otti viime vuoden aikana kiinni ennätysmäärän siirtolaisia Meksikon-vastaisella rajallaan. Vaihtoehtoisten rajanylityspaikkojen löytäminen tekee rajan ylittämisestä monesti vaarallista. Aitaa ei ole sijoitettu paikkoihin, joissa on harvaa asutusta ja hyvin vaikeat olosuhteet, kuten aavikkoa.
– Eli tavallaan aita toimii siihen, mihin se on tarkoitettukin, mutta sillä on hintansa, Häkli pohtii.
Häklin mukaan kaiken liikenteen kontrolloiminen pelkällä raja-aidalla on todella vaikeaa. Jos ihmisillä on halua ja kekseliäisyyttä, keinoja rajan ylittämiseen yleensä löytyy.
Populismin nousulla yhteys raja-aitojen suosioon?
Häkli tunnistaa ei-toivotun maahanmuuton kontrolloinnissa yhteyden populistiseen maahanmuuttovastaiseen politiikkaan. Selvin esimerkki populismin yhteydestä rajanylityksen kontrollointiin on kenties Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump ja tämän janoama Meksikon-vastainen rajamuuri. Suoraa syy-seuraussuhdetta Häkli ei kuitenkaan populismin nousulle ja raja-aitojen suosiolle näe.
– Jos tätä kysymystä ajatellaan Suomessa, niin eiväthän populistit ole pelkästään olleet tällä asialla. Moni puolue on ollut myötämielinen, Häkli huomauttaa itärajan aitaamiseen viitaten.
Kuluvan viikon tiistaina pidetyn puolueiden yhteiskokouksen jälkeen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eduskuntapuolueiden olevan yksimielisiä Venäjän rajalle ehdotetun aidan tarpeellisuudesta.
Rajavartiolaitoksen esityksen mukaan yli 1 300 kilometrin mittaisesta Venäjän-rajasta aidattaisiin enintään viidennes. Arvio aidan lopullisista kustannuksista liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa.