Verotietojen poistaminen median saamilta suurituloisimpien listoilta on menettämässä suosiotaan. Tänä vuonna 1 359 ihmistä oli pyytänyt verotietojaan poistettavaksi 10. lokakuuta mennessä, mutta määrä voi vielä kasvaa.
Edellisinä vuosina vastustamispyyntöjä tehtiin selvästi tämänhetkistä enemmän: Verohallinto kertoo vastaanottaneensa niitä vuonna 2021 kaikkiaan reilut 2 500 ja vuonna 2020 yli 4 800. Vuonna 2019, kun mahdollisuus vastustaa verotietojen luovutusta listoille tuli ensimmäisen kerran, pyyntöjä tuli vain noin 600.
– Määrän väheneminen (viime vuosina) johtunee siitä, että asiakkaille on viestitty, että vastustamispyynnön hyväksymisestä huolimatta tieto vastustamispyynnön tehneiden nimistä on julkinen tieto, jonka mediat saavat pyydettäessä, ja he voivat erikseen katsoa näiden henkilöiden tulotiedot, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Laura Ruotsalainen STT:lle sähköpostitse.
Helsingin hallinto-oikeus antoi asiasta linjauksensa viime vuonna.
Verottaja laatii mediaa varten listoja suurituloisimmista, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Verohallinnon mukaan se haluaa tällä toiminnallaan mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun veroasioista. Tietoja voi tilata listoille vain ihmisistä, joiden vuositulot ovat olleet vähintään 100 000 euroa.
Vuoden 2021 verotiedot tulevat julkisiksi 9. marraskuuta 2022. Verotiedoista näkyvät vain tulot, jotka ovat valtionverotuksen alaisia Suomessa. Siksi niiden perusteella tehtävät suurituloisimpien listat eivät kerro koko totuutta siitä, ketkä Suomessa ovat tienanneet eniten rahaa.
Poistoa pyytäneet muun muassa Microsoftin, Patrian ja Pohjolan Voiman johtohahmot
Tänä vuonna listoilta pois pääsyä pyytäneiden joukossa on edellisvuosien tapaan yritysjohtajia, sijoittajia, yrittäjiä ja vauraiden omistajasukujen jäseniä, mutta myös juristeja, väliportaan johtajia ja lääkäreitä.
Poistoa listoilta ovat pyytäneet muun muassa Suomen Microsoftin toimitusjohtaja Mervi Airaksinen (vuoden 2020 verotetut tulot 361 000 euroa), kiinteistöpalveluyhtiö ISS Suomen toimitusjohtaja Jukka Jäämaa (665 000 euroa), puolustustarvikevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko (533 000 euroa) ja suursijoittaja Jorma Nieminen (2,3 miljoonaa euroa).
Samoin ovat tehneet ravintola-alan tarvikkeita myyvän E. Ahlströmin suuromistaja Maria Planting (1,7 miljoonaa euroa), rakennusalan Luja-konsernin perustajasukuun kuuluva Mirja Vainikainen (2,9 miljoonaa euroa), energiayhtiö Pohjolan Voiman hallituksen puheenjohtaja ja metsäyhtiö UPM-Kymmenen talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Korpeinen (2,2 miljoonaa euroa) sekä metsäyhtiö Stora Enson henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Katariina Kravi (1,1 miljoonaa euroa).
Mediat valittivat verottajan tietosuoja-asetuksen tulkinnasta
Hallinto-oikeuden viimevuotisen päätöksen taustalla on verottajan vuonna 2019 tekemä tulkinta tietosuoja-asetuksesta. Tulkinnan mukaan suurituloiset voivat alkaa pyytää verotietojensa poistamista eniten tienanneiden ihmisten listoilta. Mahdollisuus vastustaa tietojen luovutusta on käytössä nyt neljättä vuotta.
Uusi käytäntö aiheutti mediassa heti tiukan vastareaktion, sillä vajavainen listaus ei enää antanut luotettavaa kuvaa siitä, ketkä ovat saaneet eniten verotettavaa tuloa Suomessa. Useat median edustajat valittivatkin asiasta hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeuden mukaan asiakkaalla on oikeus vastustaa tuloverotietojensa luovuttamista medialle, mutta salausta pyytäneiden nimet eivät ole salassa pidettäviä. Verottaja tyytyi ratkaisuun ja on nyt muuttanut toimintaansa päätöksen mukaisella tavalla.
Tuloverotietojen luovutusta voi vastustaa, jos siihen on EU:n tietosuoja-asetuksessa mainittu henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste, kuten esimerkiksi haitta henkilön terveydelle, turvallisuudelle, sosiaalisille suhteille tai työtehtävien hoitamiselle. Tietojen poistamiseen ei siis riitä esimerkiksi se, että suhtautuu omien verotietojen julkaisemiseen ylipäätään kielteisesti.