Vastaanottokeskusten lukumäärän ja asiakaskunnan nopea räjähdysmäinen kasvu ei ole ainakaan toistaiseksi heijastunut kanteluiden sumana Maahanmuuttovirastossa.
Migrin vastaanottoyksikön johtajan Pekka Nuutisen mukaan virastossa on tällä hetkellä käsittelyssä yhdeksän vastaanottotoimintaan liittyvää kantelua, jotka koskevat vastaanottorahan myöntämistä, terveydenhuoltoa, majoitusjärjestelyitä ja ruokailua.
– Toiminnan volyymiin suhteutettuna se ei ole hirveän paljon, Nuutinen sanoo.
Hän muistuttaa, että vastaanottokeskuksissa ilmenneitä ongelmia ratkotaan myös paikallisesti eikä tyytymättömyys palveluihin johda suinkaan aina kanteluun. Aiempi kokemus kuitenkin myös osoittaa, että kanteluiden määrä voi alkaa lisääntyä pitkittyneen oleskelun myötä.
Iso joukko ukrainalaisia hakenut tilapäistä suojelua
Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on pistänyt Suomessa vastaanottotoiminnan lujille. Järjestelmässä on tällä hetkellä enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin, lähemmäs 39 000 ihmistä. Näistä suurin osa eli 36 000 on Ukrainasta paenneita ja tilapäistä suojelua hakeneita ihmisiä. Tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten kokonaismäärä on tätäkin hieman suurempi, mutta suojelua hakeneista aivan kaikki eivät ole ilmoittautuneet vastaanottokeskusten asiakkaiksi.
Vielä helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vastaanottojärjestelmän piirissä oli vajaat 5 000 ihmistä.
Apua tarvitsevien rajun kasvun myötä vastaanottokeskusten määrää on lisätty huimalla tahdilla. Yksiköiden määrää on kasvatettu alkuvuoden 27:stä 91:een. Myös kokonaan uusia palveluntuottajia on tullut pyörittämään vastaanottokeskuksia. Koska kiire ja uusien paikkojen tarve on ollut kova, vastaanottokeskuspalveluita on hankittu myös suorahankintoina ilman kilpailutusta. Kaikilla toimijoilla ei ole ollut entuudestaan välttämättä kovin vankkaa osaamista vastaanottotoiminnasta.
Migrillä on omat vastaanottokeskukset Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset.
– Erilaisia ongelmia on ollut eri puolilla, koska meille on tullut paljon uusia yksiköitä ja osin uusia palveluntuottajiakin, Nuutinen sanoo.
Hänen mukaansa tilanteissa, joissa keskuksen pitäjä toimii esimerkiksi vähäisemmän kokemuksen varassa, Maahanmuuttoviraston rooli ohjaajana ja sparraajana korostuu.
Ohjausta ja sparrausta on tarjottu esimerkiksi Mikkelin Kyyhkylän vastaanottokeskukselle, jonka oloista Yle uutisoi maanantaina. Ylen jutun mukaan keskuksessa on tarjottu muun muassa syömäkelvottomia kurkkuja, minkä lisäksi kritiikkiä on esitetty esimerkiksi ruoan määrästä ja sen yksitoikkoisuudesta.
Migrissä on oltu tietoisia tilanteesta ja valituksiin on reagoitu. Uuden toimijan kanssa on keskusteltu, ja vastaanottokeskukseen tehtiin viime kuun puolivälissä myös ennalta ilmoitettu tarkastuskäynti. Tarkastuksesta ilmoitettiin etukäteen, koska keskeisten henkilöstön edustajien haluttiin olevan paikalla, Nuutinen sanoo.
– Palveluntuottaja on ollut hyvin yhteistyökykyinen ja henkilöstöstä on välittynyt se, että he ovat halunneet laittaa asioita kuntoon. Käsittääkseni edistystä onkin tapahtunut, vastaanottoyksikön johtaja kertoo.
.
"Kaikki on korjattu"
Kesäkuussa toimintansa aloittaneen Kyyhkylän vastaanottokeskuksen omistaa hyvinvointialan yritys Wellbeing 365. Toimitusjohtaja Leila Repo kertoo STT:lle, että vastaanottokeskuksen toiminnasta tehdyt valitukset tehtiin elokuun alkupuolella.
– Kaikki on jo tähän päivään mennessä korjattu. Tämä (Ylen kertoma) on sinällään ikään kuin vanhentunutta tietoa, Repo sanoo.
Migrin tarkastuksesta tekemän valvontalomakkeen mukaan epäkohdat liittyivät ruokailun lisäksi muun muassa henkilökunnan työnohjaukseen, perehdyttämiseen, asukkaiden siirtoihin sekä järjestelmien käyttöönottoon.
Toimitusjohtajan mukaan keskuksessa tarjottava ruoka on samaa, jota myös kuntoutusasiakkaat syövät samasta linjastosta. Repo kertoo myös itse syövänsä samaa ruokaa joka päivä.
– Voi olla, että jonain päivänä on sattunut joku huono juttu sinne, mutta kokonaisuutena meillä saa tosi monipuolista kotiruokaa, joka on ihan varmasti kaikki laatunormit täyttävää.
Migrin valvontalomakkeen mukaan asiakkaiden kanssa on jo käyty keskustelua siitä, mitä he haluaisivat syödä, ja ruokailu on "rauhoittunut".
Toimitusjohtajan mukaan Migrin kesälomakausi hidasti kesäkuussa toiminnan aloittaneen vastaanottokeskuksen tarvitsemien teknisten järjestelmien käyttöönottoa.
– Järjestelmät on saatu käytännössä toimimaan nyt vasta elokuun aikana, koska Migrin henkilökunta ja siellä tämä tekninen tuki on palannut pitkiltä kesälomilta.
Iso osa asuu vastaanottokeskusten ulkopuolella
Kaikki vastaanottokeskusten asiakkaat eivät asu itse keskuksissa. Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sanna Sutterin mukaan hieman yli puolet asiakkaista asuu yksityismajoituksessa, mutta he saavat silti vastaanottokeskuksen muita kuin majoituspalveluita sekä vastaanottorahan. Noin 37 prosenttia tulijoista asuu varsinaisessa vastaanottokeskusmajoituksessa.
Vastaanottokeskuksistakaan valtaosa ei Sutterin mukaan ole sellaisia, joissa on täysi ruokapalvelu, sillä asukkaita halutaan kannustaa omatoimisuuteen.
– Koska tilanne on hyvin nopeasti laajentunut, niin on perustettu hyvin nopeasti monenlaisia keskuksia, myös näitä ruokaa tarjoavia keskuksia. Niin sanotussa normaalitilanteessa nämä ruokakeskukset ovat yleensä tällaisia transit-keskuksia, joihin ihmiset tulevat alussa, kun lähdetään etsimään sitä pidempiaikaista vastaanottokeskusta, johon ihminen siirtyy.
Viivästyksiä ollut lääkäriin pääsyssä ja vastaanottorahan saamisessa
Sutter kertoo sisäministeriön saaneen yhteydenottoja muun muassa siitä, että keskuksissa ei aina ole ollut saatavilla ukrainankielistä palvelua tai informaatiota ei ole tullut tarpeeksi. Lisäksi joissain keskuksissa vastaanottorahan saamisessa on ollut viivästyksiä.
– Mutta kyllä se suureksi osaksi on käsitykseni mukaan johtunut siitä, että ennen kun saadaan keskus toimimaan jouhevasti, niin siinä alussa jotkut palvelut ovat saattaneet viivästyä, Sutter sanoo.
Nuutisen mukaan myös esimerkiksi lääkäriin pääsemisessä on ollut paikoin viivästyksiä, kun kilpaillaan terveydenhuollon niukoista resursseista.
Nuutinen kertoo, että vastaanottokeskuksen ylläpitämisen edellytyksenä on, että toimijalla on kyky tuottaa vastaanottolain mukaisia palveluja. Vaatimukset koskevat muun muassa asumiskelpoisia kiinteistöjä ja niiden varusteluja, kykyä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ruokapalvelukeskusten osalta asianmukaisia ruokailujärjestelyitä ammattihenkilöstöineen ja muine vaatimuksineen.
– Uusilla toimijoilla pitää olla jotain kiinnekohtaa joko ennestään vastaanottokeskustoimintaan tai esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintaan, Nuutinen kertoo kriteereistä, joilla uusia toimijoita on valittu pyörittämään yksiköitä.
Hänen mukaansa Maahanmuuttovirasto voi lakkauttaa irtisanomisajan puitteissa toiminnan sellaisessa yksikössä, jonka toiminta ei vastaa standardeja ohjauksesta ja kehotuksista huolimatta. Tähän mennessä tällaiseen ei ole tarvinnut turvautua.