Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tänä syksynä uutta koronarokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä riskiryhmiin kuuluville.
Erona aiempaan THL:n suositukseen on, ettei enää ole väliä, kuinka monta rokotetta on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa on mahdollisesti sairastanut koronan.
Tehosterokotteen voi ottaa syksyllä, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin mahdollisesta sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Rokotteen ottamista ei suositella heti syyskuussa, vaan myöhemmin syksyllä samalla käynnillä influenssarokotteen kanssa.
– Kyse on kohdistetusta tehosterokottamisesta, joka ylläpitää suojaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan sekä mahdollisesti laajentaa suojan immunologista pohjaa, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo tiedotteessa.
THL:n mukaan riskiryhmillä hitaasti heikkenevää suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan on syytä tehostaa.
– Vanhimmat ja haavoittuvimmat ikäryhmät ovat saaneet viimeisimmän tehosteannoksensa keväällä, jolloin heidän edellisestä rokoteannoksestaan tulee syksyllä kuluneeksi 5–7 kuukautta, tiedotteessa sanotaan.
THL:n suositus perustuu Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteiseen arvioon.
THL toivoo, että mahdollisimman iso osa syksyn koronarokotuksista annettaisiin influenssarokotusten yhteydessä. Pitkäaikaissairauksista johtuvat riskiryhmät sekä rokotusten kohderyhmät ovat influenssassa ja koronassa lähes yhteneväiset.
Perusterveiden suoja vakavaa tautia vastaan yhä erinomainen
THL:n aiemmin antamat suositukset koronarokotusten perussarjasta ja tehosteista ovat yhä voimassa. Perusterveille 18–59-vuotiaille tarjottava rokotussarja on kolme annosta sekä 60–64-vuotiaille neljä annosta.
THL:n mukaan alle 65-vuotiaille perusterveille aiemmin suositellut rokoteannokset antavat yhä erinomaisen suojan vakavaa koronatautia vastaan. Tässä väestönosassa on myös paljon koronainfektion synnyttämää suojaa.
– Tutkimustiedon mukaan perusterveillä työikäisillä aikuisilla vähintään kaksi rokoteannosta ja sairastettu tauti tai kolme rokoteannosta antavat suojan vakavaa tautia vastaan ainakin yhdeksäksi kuukaudeksi. Suoja pysyy tämän ajan lähes samalla tasolla kuin rokottamisen jälkeen. Yhdeksän kuukauden jälkeenkin suojaa on vielä merkittävästi, Nohynek kertoo tiedotteessa.
Tehosteannos voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti antaa myös muille yli 18-vuotiaille erityisistä syistä yksilöllisen harkinnan ja riskiarvion perusteella esimerkiksi työkomennuksen tai matkan kohdemaan vaatimusten vuoksi.
Varianttirokotteiden myyntiluvista tuli myönteinen päätös
Tehosteannoksiin voidaan käyttää alkuperäisiä rokotteita tai varianttiräätälöityjä rokotteita sitten, kun niitä on saatavilla.
Euroopan lääkevirasto (EMA) julkisti myönteisen päätöksen varianttiräätälöityjen rokotteiden myyntiluvista tänään. THL tiedottaa myöhemmin, mitä rokotteita syksyn tehosteannoksissa käytetään ja milloin Suomeen saadaan uusia koronarokote-eriä.
THL:n mukaan vielä ei tiedetä, kuinka hyvin varianttirokotteet suojaavat koronatartuntaa vastaan. Niillä ei kuitenkaan odoteta olevan merkittävästi parempaa suojaa varianttivirusten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan verrattuna alkuperäisiin rokotteisiin.
Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ei erikseen suositella tehosteannoksia. THL ja KRAR seuraavat varianttirokotteista kertyvää tutkimustietoa ja näyttöä sekä arvioivat myöhemmin, onko sote-ammattilaisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähipiirin tehosterokottamiselle tarvetta.
THL päivittää puolestaan lasten ja nuorten rokotussuositukset, kun KRARin lasten alatyöryhmä saa oman pohjaesityksensä valmiiksi. EMA ei ole toistaiseksi hyväksynyt myyntilupaa koronarokotteiden käytölle alle 5-vuotiaille lapsille.
Tutkimus: Eri valmisteita yhdistelevät koronarokotesarjat toimivat yhtä hyvin kuin saman valmisteen sarjat
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa käytettävät eri valmisteita yhdistelevät koronarokotesarjat toimivat yhtä hyvin kuin sarjat, joissa jokainen annos on samaa rokotevalmistetta, kertoo THL.
THL tutki koronarokotesarjojen tehokkuutta yhteistyössä Tanskan, Norjan ja Ruotsin terveysviranomaisten kanssa. Rokotteiden tehoa seurattiin kahden ja kolmen annoksen jälkeen.
Suomessa yksi yleisimmistä rokoteyhdistelmistä on ollut kaksi annosta Astra Zenecan Vaxzevriaa ja yksi Pfizerin Comirnatya. Tällaisen rokotesarjan saaneiden ja kolme Pfizerin rokotetta saaneiden riskissä saada koronainfektio ei ollut eroa. Myöskään sairaalahoitoa vaativan koronataudin suhteen ei havaittu eroa rokotesarjojen välillä.
Tutkijat selvittivät myös, kuinka paljon lisäsuojaa kolmas rokoteannos antaa. Vaikutus oli selkein vaikeaa koronatautia vastaan. Suomessa kolmas Comirnaty-annos vähensi sairaalahoidon riskiä 78 prosenttia ja kuoleman riskiä 88 prosenttia verrattuna niihin, jotka olivat saaneet vain kaksi annosta.
Muista Pohjoismaista poiketen tutkimusjakson aikavälillä Tanskassa suositeltiin kaikkien 5–11-vuotiaiden lasten rokottamista. Tutkimuksen perusteella rokotettujen ja rokottamattomien lasten välillä oli vain vähäinen ero riskissä saada omikrontartunta. Rokotus suojasi kuitenkin hyvin sairaalahoitoa vaativalta koronataudilta. Vakavat taudinkuvat ovat sekä rokottamattomilla että rokotetuilla lapsilla hyvin harvinaisia etenkin omikronaikana, THL:stä kerrotaan.