Inflaatiotahti ei enää kiihtynyt heinäkuussa, kertoo Tilastokeskus. Kuluttajahinnat nousivat sekä kesä- että heinäkuussa 7,8 prosenttia.
Eniten kuluttajahintojen nousua kiihdyttivät sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalojen peruskorjausten kallistuminen vuoden takaisesta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 12,4 prosenttia.
Sen sijaan lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen sekä ääni- ja kuvatallenteiden halpeneminen hillitsivät inflaatiota.
Kesäkuusta heinäkuuhun muun muassa sähkö, asuntolainojen keskikorot sekä kypsytetyt juustot kallistuivat. Tätä nousua vähensi bensiinin ja dieselin hinnan lasku.
Inflaatio on kiihtynyt alkuvuoden aikana nimenomaan energian kallistumisen vuoksi. Energian hintoja on nostanut erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Suhteessa kesäkuuhun sähkön hinta jatkoi nousuaan, vaikka polttonesteiden hinnat laskivat.
– Odotuksissa oli, että bensan hinnan tuntuva alentuminen olisi tuonut heinäkuussa edes vähän helpotusta keskimääräiseen inflaatiovauhtiin. Näin ei käynyt, sillä erityisesti sähkön ja ruuan hintojen kallistuminen painoi vaakaa toiseen suuntaan, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
Hänen mukaansa hintojen laaja-alaiset nousupaineet eivät siis ole kadonneet minnekään, vaikka bensan hinnan kuukausittaiset muutokset tuovat heiluntaa molempiin suuntiin.
– Ei ole oikein mahdollista pärjätä ilman sähköä ja ruokaa, eli inflaatiota on yhä vaikeampi paeta. Aikaisemmin hintojen nousu keskittyi pitkälti polttoaineisiin, jolloin saattoi olla mahdollista helpottaa tilannetta vähentämällä autoilua. Nyt sekään ei riitä, Appelqvist sanoo.
Hän odottaa, että pidemmän päälle helpotusta on kuitenkin luvassa. Suhdannetilanne on kansainvälisessä taloudessa viilentynyt viime viikkoina nopeasti, mikä tulee jatkossa poistamaan hintapaineita taloudesta.
Viljan tuottajahinta kohosi peräti 114 prosenttia
Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousun taustalla on maatalouden tuottajahintojen ja maatalousyrittäjien kustannusten raju nousu.
Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuottajahinnat nousivat huhti-kesäkuussa 29 prosenttia vuoden takaisesta. Hintoja kohotti eniten viljan, etenkin kauran ja ohran, jyrkkä hinnannousu. Viljan tuottajahinnat nousivat peräti 114 prosenttia.
Myös lihan tuottajahinta on korkeimmalla tasollaan 2000-luvulla, vaikka nousu ei ole yhtä jyrkkää kuin viljojen. Pitkään tasaisena pysynyt maidon tuottajahintakin on noussut selvästi.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Rautelin arvioi, että syitä viljan tuottajahinnan nousuun on useita.
Niitä ovat viime vuoden pieni sato kotimaassa sekä useita maita tänä kesänä koetellut kuivuus, joka heikentää satonäkymiä. Lisänä on myös energian hinnan ja muiden tuotantokustannusten nousu, mihin on vaikuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Lannoitteiden hinta 119 prosentin nousussa
Maatalousyrittäjien kustannukset ovat tuntuvassa nousussa, sillä maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi kohosi toisella vuosineljänneksellä ennätyksellistä 32 prosentin vauhtia.
– Polttoaineen hinnat ovat kivunneet uuteen ennätykseen. Puintikauden sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi viljan kuivaustarpeeseen ja siten polttoaineen tarpeeseen. Erityisesti eläintiloilla sähkön hinnan nousu ja epävarmuus tulevasta hintatasosta aiheuttaa varmasti huolta, Rautelin sanoo tiedotteessa.
Lannoitteiden hinta oli huhti-kesäkuussa vielä polttoaineitakin rajummassa 119 prosentin nousussa.
– Lannoitteiden hinnan nousuun vaikutti erityisesti maakaasun hinta ja raaka-aineiden saatavuusongelmat. Epävarmuustekijät eivät ole poistuneet, Rautelin arvioi.
Lannoitekauppa käynnistyy toden teolla syksyn aikana, jolloin hänen mukaansa nähdään viitteitä hintatasosta, jolla lannoitteita on hankittava ensi satokautta varten.
Euroalueen inflaatio kiihtyi edelleen
Tilastokeskus kertoo, että euroalueella inflaatio kiihtyi edelleen, sillä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan alueen inflaatio oli heinäkuussa 8,9 prosenttia. Kesäkuussa inflaatiovauhti oli 8,6 prosenttia.
Suomessa yhdenmukaistettu kuluttajahintojen nousu oli heinäkuussa 8,0 prosenttia. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana useita hyödykkeitä, jotka Suomen oma laskentatapa sisältää.
Yhdenmukaistetussa indeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
Hyödykeveromuutosten yhteisvaikutus kuluttajahintoihin oli 0,1 prosenttia. Heinäkuussa nostettiin tupakkaveroa.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hintakehitykseen. Eurostat julkaisee heinäkuun lopulliset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit torstaina.