Ukrainan erikoisjoukot olivat Krimin niemimaalla sijaitsevan Sakyn lentotukikohdan räjähdysten takana, ukrainalainen hallituslähde kertoi Washington Postille.
Nimettömänä esiintynyt lähde ei kertonut, miten isku tehtiin. Sakyn lentokentällä tapahtui useita voimakkaita räjähdyksiä tiistaina. Venäjän sotilaskalustotappioita kuva- ja videolähteistä seuraavan Oryx-sotablogin mukaan Venäjä menetti räjähdyksessä ainakin 11 lentokonetta, joista neljä oli Su-30-koneita ja seitsemän Su-24-koneita.
Erikoisjoukkojen osuudesta Krimin iskuun on kerrottu jo aikaisemminkin. Pian iskun jälkeen nimettömänä pysytellyt sotilasviranomainen kertoi New York Times -lehdelle, että iskun tekivät erikoisjoukot.
Myöhemmin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak kiisti, että Ukrainalla olisi mitään tekemistä räjähdysten kanssa. Podoljakin mukaan räjähdyksien takana saattoivat olla alueen omat sissijoukot.
Venäjän puolustusministeriön mukaan tukikohtaan ei hyökätty, vaan räjähdyksien syynä olivat varastossa olleiden lentopommien räjähdykset tukikohdassa.
"Venäläiset eivät pysy näkymättömissä missään"
Jos tiedot Venäjän kalustotappioista pitävät paikkana, kyseessä olisivat pahimmat Venäjän ilmavoimien kärsimät tappiot liki puoli vuotta kestäneen sodan aikana. Lentokaluston tuhoutuminen vaikeuttaisi entisestään Venäjän mahdollisuuksiin iskeä tarkasti ohjuksin Ukrainan kaupunkeihin.
Venäjä on jo muutenkin joutunut tekemään valtaosan iskuistaan joko laivoista tai lentokoneista kaukaa rintamalinjojen takaa Ukrainan ilmapuolustuksen ulottumattomista.
Hyökkäys voi vaikuttaa myös Venäjän mahdollisuuksiin kontrolloida Etelä-Ukrainan rintamalohkoa ja ennen kaikkea Krimin lähellä sijaitsevaa Hersonin aluetta. Krimin niemimaan kautta on kuljettu joukkoja, kalustoa ja ammuksia juuri Hersoniin.
– Hyökkäys on osoittanut venäläisille, etteivät he pysty pysymään näkymättömissä missään. Mikä tärkeintä, he eivät voi tuntea oloaan turvalliseksi Krimillä. He luulivat olevansa turvassa Krimillä, ja he luulivat olevansa turvassa pitkän kantaman takana, kiteytti Ukraine’s Center for Defense Strategies -ajatushautomon puheenjohtaja, Ukrainan ex-puolustusministeri Andrij Zagorodnjuk Washington Postille.
"Partisaaneja on kaikkialla"
Erikoisjoukkojen lisäksi iskun mahdollisina tekijöinä on mainittu Kansallisen vastarinnan joukot, joista monet ukrainalaiset käyttävät toisen maailmansodan ajalta periytyvää tutumpaa nimitystä partisaanit.
Kansallisen vastarinnan joukot toimivat Ukrainan erikoisjoukkojen ja armeijan komennossa. Niihin kuuluu paikallisia ihmisiä, jotka soluttautuvat syvälle linjojen taakse. Joukkojen tehtävänä on sabotoida Venäjän armeijan huoltoreittejä, hallintoa ja komentoketjua.
– Jos kysytte minulta, onko meillä partisaaneja, vastaan: kyllä on. Heitä on kaikkialla. OIimme varautuneet ennalta. Se, mitä he tekevät, on kokonaan toinen juttu. Se riippuu siitä, millaisia käskyjä he saavat, ja milloin he niitä saavat. Vastarintaa on ja tulee olemaan, perusteli Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston edustaja Oleksij Danilov.
Turistit auringonotosta pakosalle
Pian iskujen jälkeen sosiaaliseen mediaan alkoi tulvia kuvia Krimillä rannalla aurinkoa ottavista turisteista, jotka kuvasivat matkapuhelimillaan tukikohdasta nousevaa valtavaa savupilveä.
Myöhemmin kerrottiin kilometrien mittaisista jonoista Krimin Venäjään yhdistävällä Kertshinsalmen sillalla, kun räjähdysten säikäyttämät venäläisturistit pakenivat pois Krimiltä.
– En haluaisi lähteä lainkaan pois täältä, tämä on ihmeellinen paikka. Elimme täällä kuin kotonamme, kaikki oli ihanaa. Tämä tuntui kodilta, kertoi Krimiltä poistuva itkevä venäläisnainen laajalti levinneessä videossa, jonka julkaisi muun muassa Daily Mail.
Ukraina on useaan otteeseen uhannut tuhota 19 kilometriä pitkän Kertshinsalmen sillan, joka valmistui vuonna 2018.
Iskikö Ukraina myös Valko-Venäjälle?
Torstain vastaisena yönä kerrottiin myös useista suurista räjähdyksistä Ziabraukan lentokentällä lähellä Homelia Valko-Venäjällä. Tukikohta on venäläisten käytössä, ja sieltä on tehty useita hyökkäyksiä Ukrainaan.
Mikäli isku varmistuu ukrainalaisjoukkojen tekemäksi, kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen Ukrainan isku Valko-Venäjälle.
Pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri sanoo, että jos isku varmistuu, se on merkittävä useasta syystä.
– Se osoittaisi Ukrainan kykyä ja vaikuttaisi Venäjän kykyyn käyttää ilmavoimiaan Ukrainaa vastaan. Voimaa pitäisi vetää kauempana oleviin tukikohtiin jolloin maavoimien tukeminen vaikeutuu, Toveri kirjoittaa Twitterissä.
– Mielenkiintoista nähdä, oliko Ukrainan isku ja mikä on Venäjän reaktio. Vaaditaanko kostoa ja Valko-Venäjää mukaan sotaan, vai kuitataanko taas "vahinkona", Toveri jatkaa.
Toverin mukaan isku vaikeuttaisi entisestään Valko-Venäjän asemaa, koska Venäjä painostaisi maata osallistumaan entistä aktiivisemmin sotaan, vaikka hyökkäys tehtiinkin Venäjälle luovutettuun tukikohtaan,
– Tosin tämä tukikohta on niin lähellä rajaa, että sinne pystyy iskemään Himarsillakin helposti. Mutta veisi Venäjältä yhden tähän asti turvallisen tukialueen, mistä on ollut helppo iskeä Ukrainaan.