Pankit maksavat pian ensierän Venäjä-rahastoista takaisin sijoittajille, mutta sadat miljoonat ovat sodan sumussa: "Venynee samassa mittakaavassa kuin sota jatkuu"

Keskeiset suomalaiset pankit pyrkivät maksamaan takaisin ensimmäiset erät Venäjä-rahastoihin tehdyistä sijoituksista syyskuun loppuun mennessä. Useampi kymmenen tuhatta suomalaista sijoittajaa odottaa vielä sijoitusten kohtaloa.

Danske Bank ja Nordea kertoivat huhtikuussa lakkauttavansa Venäjä-rahastonsa. OP-ryhmä seurasi perässä kesäkuussa. Kaikki niistä olivat jo lopettaneet kaupankäynnin rahastoissaan helmikuun päätteeksi sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan.

Rahastoissa oli sulkeutumishetkellä noin 30 000 omistajaa, joista pääosa oli suomalaisia. Rahastojen yhteenlaskettu koko helmikuun lopulla oli 380 miljoonaa euroa.

Lakkauttamisen myötä rahastojen varat tullaan muuttamaan käteiseksi. Velkojen vähentämisen jälkeen varat on tarkoitus jakaa rahastojen osuudenomistajille.

On kuitenkin epäselvää, miten tämä tulee erilaisten pakotteiden vuoksi onnistumaan. Maan talouden varjelemiseksi Venäjä esti keväällä ulkomaalaisia myymästä osakkeitaan Moskovan pörssissä.

– Seuraamme tilanteen kehittymistä ja informoimme osuudenomistajia seuraavien maksuerien aikatauluista heti kuin mahdollista, OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Juha Takala sanoo.

Kuluvan vuosineljänneksen aikana rahastoista maksetaankin pois niissä valmiiksi olleita käteisvaroja.

– Muu omaisuus saadaan realisoitua vasta Venäjän avattua oman pörssinsä ulkomaalaisille ja kun mahdolliset sanktiot ja valuutanvaihtorajoitukset eivät estä realisointia. Tilanne venynee arviolta samassa mittakaavassa kuin sota jatkuu, Nordean pohjoismaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja Tanja Eronen arvioi.

"Omistajat tiedostaneet riskit"

Kolmesta rahastosta eniten sijoittajia oli kerännyt OP, joka mainostaa itseään Suomen suurimpana finanssiryhmänä.

OP:n rahastossa oli sulkeutumishetkellä noin 16 000 osuudenomistajaa. Dansken rahastossa sijoittajia oli noin 4 800, joista pääosa oli suomalaisia. Nordealla sijoittajia oli noin 10 000, joista noin puolet suomalaisia.

Dansken viestinnästä kerrotaan STT:lle, että merkintäsummat rahastoon ovat vaihdelleet kymmenistä euroista muutamaan sataan tuhanteen euroon ja että korkeariskiset sijoitukset ovat tyypillisesti olleet osa laajempaa hajautettua sijoitussalkkua. Takalan kuvaus OP:n rahastosta on samoilla linjoilla.

– Sijoitukset rahastoon ovat olleet maltillisia. Osuudenomistajat ovat tiedostaneet kyseiseen markkinaan liittyvät riskit, Takala sanoo.

Venäjä-rahastoja merkinneiden sijoittajien määrä oli maltillisessa laskussa jo ennen kuin sota Ukrainassa laajeni merkittävästi helmikuussa ja laukaisi kattavan pakotekierteen. Määrät laskivat joillain prosenteilla. Takalan mukaan kehitykseen vaikutti yleinen rauhattomuus sijoitusmarkkinoilla.

Osa vetäytyi ajoissa

Suorien rahastojen ohella useilla pankeilla on voinut olla sijoituksia Venäjälle esimerkiksi Itä-Eurooppaan tai kehittyville markkinoille keskittyvien rahastojen kautta.

Nordean Itä-Eurooppa-rahaston varoista kaksi kolmasosaa koostui alkuvuonna venäläisistä osakkeista. Rahasto ei jatkossa sijoita Venäjälle, vaan lisää painotustaan esimerkiksi Puolaan, Tshekkiin ja Turkkiin.

Rahaston noin 10 000 osuudenomistajasta runsas puolet on suomalaisia. Toistaiseksi se on auki vain lunastuksille.

– Koska venäläiset arvopaperit on arvostettu lähes nollaan, suositellaan niitä sijoittajia, jotka eivät tarvitse varoja vielä, odottamaan tilanteen selkiytymistä, Eronen sanoo.

Osa suomalaispankeista ehti vähentää Venäjän-tarjontaa jo ennen helmikuun hyökkäystä.

Säästöpankki sulautti Venäjä-erikoissijoitusrahastonsa kehittyvien markkinoiden erikoissijoitusrahastoon viime marraskuussa. Syyksi pankki kertoi rahaston pääomien heikon kasvun.

S-Pankki luopui osake- ja korkorahastoissaan lähes kaikista Venäjä-sijoituksistaan, kun se arvioi sodan riskin kasvaneen liiaksi. Maaliskuussa pankki kertoi tämän suojanneen tuottojaan Venäjän markkinan romahdukselta.

Sijoituksia Venäjälle on voinut tehdä esimerkiksi muiden pankkien kautta. Niiden sijoittajamäärät tai Venäjän-painotus ovat kuitenkin olleet jutussa käsiteltyjä teemarahastoja pienempiä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat