Ukrainan aloite rajoittaa monien venäjänkielisten kirjojen saantia osana sota-ajan propagandan kitkemistä jakaa kirjallisuuden ystävien ja kirjakauppiaiden mielipiteitä.
– Meidän ei tule sekoittaa venäläistä fasismia venäläiseen kulttuuriin, sanoo Oleksandr Drobin, joka myy kirjoja Kiovassa Petrikvan kaupunginosassa sijaitsevilla suurilla kirjamarkkinoilla.
– He loivat lain, mutta kukaan ei tiedä, miten sitä sovelletaan. Pitäisikö meidän koota kirjat kasaan kaduille ja polttaa ne?
Torilla lähinnä ukrainankielistä kirjallisuutta myyvä Anatoli Gounko kokee, että uusi laki oli välttämätön. Hän näkee kuitenkin rajuna ajatuksena sen, että ihmisten tulisi puhua ainoastaan ukrainaa eikä venäjää.
– Miksi venäjän kielen tulisi kuulua vain Venäjälle? 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa puhuu venäjää.
Ukrainan parlamentti hyväksyi kesäkuussa lakialoitteita, joiden sanotaan suojelevan kulttuuria venäläispropagandalta. Lait tulevat voimaan presidentin hyväksyttyä ne.
Ukrainassa on jo ollut voimassa lakeja, joiden on ollut tarkoitus vahvistaa ukrainan kielen asemaa. New York Times kirjoittaa, että vuoden 2019 lakiuudistuksen jälkeen ihmisoikeusjärjestöt vaativat Ukrainaa suojelemaan vähemmistökielen puhujia. Lehden mukaan arviolta joka kolmannes ukrainalainen puhuu kotonaan venäjää.
Uusi laki kieltää kirjailijasta riippumatta kirjat, jotka on julkaistu Venäjällä tai Venäjän liittolaismaassa Valko-Venäjällä. Lakeja rikkoville luvassa on sakko. Lisäksi kiellettyä on vuoden 1991 jälkeisen eli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen venäläisen musiikin käyttäminen televisiossa, radiossa tai julkisissa tiloissa.
Uusien lakien toteuttaminen voi kuitenkin olla monimutkaista. Ukrainassa tai muualla kuin Venäjällä tai Valko-Venäjällä julkaistut venäjänkieliset teokset ovat yhä sallittuja, jos ne on alun perin kirjoitettu venäjäksi ja kirjailijaa ei koeta Ukrainalle uhkana.
Rajoitukset eivät koske venäläisklassikoita kuten Aleksandr Pushkinin tai Leo Tolstoin teoksia.
"Ihmiset alkoivat lukea kirjoja ukrainaksi"
Nelisen kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen tehdyt päätökset vahvistavat Neuvostoliittoon kuuluneen Ukrainan tavoitetta edistää ukrainan kieltä ja vähentää venäläisiä vaikutuksia.
Kirjakauppias Drobin ei ole vakuuttunut uudistuksista.
– Nämä (viimeisimmät) lait menevät liian pitkälle. Jotkut varmaan halusivat näyttää olevansa kunnon patriootteja, mutta tämä ei ole oikea tapa tehdä sitä, hän sanoo.
– Venäläinen kulttuuri on tärkeää. Venäjän historiassa on paljon hyviä asioita.
Hänen mielestään hallituksen tulisi keskittyä maan puolustamiseen.
Anatoli Gounko on eri mieltä.
– Roomalaisia lainaten: laki voi olla kova, mutta se on silti laki, hän sanoo.
Kirjakauppias Nadija, joka ei halua kertoa koko nimeään, kannattaa uusia lakeja.
– Kun sota alkoi, ihmiset alkoivat lukea kirjoja ukrainaksi. Meillä on paljon mahtavia kirjailijoita, hän sanoo.
– Se (kielto) koskee lähinnä niitä, jotka myyvät viime aikoina julkaistuja kirjoja.
"Kiireellisimpiäkin ongelmia"
Kirjallisuusfaneilla on myös erilaisia näkökulmia rajoituksiin.
– On olemassa paljon kiireellisempiäkin ongelmia. Tämä on lapsellista, sanoi markkinoilla ostoksilla ollut Natasha Sikorska.
– En ole samaa mieltä siitä, että venäläiskirjallisuus tulisi kieltää. Se ei ole Venäjän propagandaa. Se on historiaa. Se on valistusta, hän sanoo.
Sikorskan nimettömänä pysyttelevä ystävä on eri mieltä.
– Olen lukenut paljon venäläistä kirjallisuutta. Pidin siitä ja pidän siitä yhä. Rehellisesti sanoen 24. helmikuuta (alkaneen hyökkäyksen) jälkeen se on minulle kuollutta, hän sanoo.