Tänään tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Hongkong siirtyi Britannialta Kiinan hallintaan.
Vuonna 1997 luodun yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen oli määrä taata Hongkongille emämaata laajemmat kansalaisvapaudet 50 vuodeksi.
Vuosipäivää on juhlistettu tänään Hongkongissa presidentti Xi Jinpingin johdolla. Xi sanoi Kiinan aina toimineen Hongkongin hyväksi ja hehkutti Hongkongin "demokratiaa".
Todellisuudessa erityishallintoalueen vapauksien tilassa ei enää ole juhlimista.
Kaksi vuotta sitten kesäkuussa Kiina ajoi Hongkongiin läpi tiukan kansallisen turvallisuuden lain, joka on käytännössä tukahduttanut Kiinaan kohdistuvan kritiikin ja demokratialiikkeen aktivismin.
Lain nojalla separatismiksi katsotusta toiminnasta voidaan määrätä ankaria rangaistuksia, jopa tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Hongkongin näkyvimmät demokratia-aktivistit on lain myötä hiljennetty tai vangittu, tai he ovat paenneet ulkomaille.
Hongkongin parlamentista eli lainsäädäntöneuvostosta on käytännössä siivottu pois kaikki oppositiomieliset päättäjät. Viime joulukuun vaaleissa Manner-Kiina salli vain sellaiset ehdokkaat, jotka olivat "isänmaallisia" eli uskollisia Kiinalle. Lisäksi vain osa parlamentin edustajista valittiin suorilla vaaleilla.
Uusi hallintojohtaja astui virkaan
Viranomaiset ovat pyrkineet antamaan kuvan, että merkkipäivän juhlinnalla on Hongkongissa julkinen tuki. Presidentti Xin vierailun yhteyteen ei ole haluttu minkäänlaista hämminkiä.
Menneellä viikolla Hongkongissa on tehty useita pidätyksiä. Harvoista jäljellä olevista aktivistiryhmistä monet ovat kertoneet, että heitä on varoitettu protestoimasta.
Vuosien ajan Hongkongissa oli perinteenä järjestää heinäkuun ensimmäisenä päivänä suuri mielenosoituskulkue, mutta turvallisuuslain myötä nekin ovat jääneet historiaan.
Merkkipäivään oli ajoitettu myös uuden hallintojohtajan John Leen virkaanastujaiset. 64-vuotiaan entisen turvallisuusministerin toukokuinen valinta virkaan oli odotettu, sillä hän oli ainoa Kiinan hyväksymä ehdokas.
Poliisina aiemmin työskennellyt Lee toimi turvallisuusministerinä vuonna 2019, kun Hongkongissa alkoivat laajat luovutuslakia koskenutta lakiesitystä vastustaneet mielenosoitukset. Laki olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan.
Satojatuhansia ihmisiä kaduille keränneet protestit jatkuivat vuoden ja yltyivät ajoittain väkivaltaisiksi. Turvallisuusministeri Lee toisteli tuolloin Kiinan sepittämää tarinaa siitä, että mielenosoitukset olivat ulkomaisten tahojen rahoittamien terroristien juoni.
Mielenosoituksia seurasi vuoden 2020 turvallisuuslaki, jonka toimeenpanoa Lee valvoi.
Presidentti Xi sanoi tämänpäiväisten juhlallisuuksien yhteydessä, ettei Hongkongilla "ole varaa joutua kaaokseen". Uudelta hallintojohtajalta odotetaankin epäilemättä tiukkaa järjestyksenpitoa.
"Kiina on repinyt yhteisjulistuksen"
Monet maat ovat vuosipäivän kynnyksellä kritisoineet Kiinan toimintaa.
Hongkongin viimeinen brittikuvernööri Chris Patten syyttää Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen pettäneen lupauksensa Hongkongille.
– Kiina on repinyt yhteisjulistuksen ja yrittää kostonhimoisesti ja kokonaisvaltaisesti poistaa Hongkongin vapaudet, Patten sanoi uutistoimisto AFP:lle viime viikolla.
Patten viittaa kommentissaan erityishallintoaluetta koskevaan yhteisjulistukseen, josta Kiina ja Britannia sopivat ennen Hongkongin vallanvaihtoa.
Ex-kuvernöörin mukaan Kiina ei pidä Hongkongin vapauksia uhkana Kiinan turvallisuudelle, vaan kommunistisen puolueen kyvylle pitää kiinni vallasta.
– Annoimme lupauksen alueelle ja sen ihmisille ja aiomme pitää sen, sanoi puolestaan Britannian pääministeri Boris Johnson torstaina.
– Teemme kaikkemme, että Kiina pitäisi kiinni sitoumuksistaan, Johnson jatkoi.
Myös Yhdysvallat ja Australia ovat julkaisseet lausunnot, joissa ne kritisoivat Kiinaa vapauksien rapauttamisesta.
Taiwanin pääministeri Su Tseng-chang sanoo, että vapaus ja demokratia ovat kadonneet Hongkongista.
– On kulunut vain 25 vuotta, ja aiemmin lupaus oli 50 vuotta ilman muutoksia, Su sanoi perjantaina.
Kiina pitää Taiwania omana alueenaan ja on tarjonnut sille samanlaista yksi maa, kaksi järjestelmää -mallia kuin Hongkongissa. Taiwanissa ehdotus on torjuttu laajasti.
– Kiinan niin sanottu yksi maa, kaksi järjestelmää ei yksinkertaisesti ole kestänyt koetusta, Su sanoi.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP: