Brysselissä tehtiin historiallinen päätös antaa EU:n ehdokasmaan asema sotaa käyvälle Ukrainalle

EU-maiden johtajat ovat päättäneet myöntää Ukrainalle ja Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman torstaina alkaneessa huippukokouksessa Brysselissä. Lisäksi he ovat valmiita myöntämään Georgialle "näkymän" jäsenyydestä, mikä tarkoittaa käytännössä pidempää matkaa kohti unionia.

Odotettu päätös asiasta tehtiin huippukokouksessa Brysselissä torstaina illalla. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi jo iltapäivällä ennen kokouksen alkua näyttävän hyvin selvältä, että näin tapahtuu.

Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi laajamittaisesti maahan helmikuun lopussa. Moldova seurasi hakemuksellaan Ukrainan vanavedessä, ja EU-komissio on suositellut ehdokasstatuksen myöntämistä maille.

Marin arvioi EU:n olevan myös rakenteellisesti valmis laajentumaan.

Julkisissa keskusteluissa EU:n laajentumispolitiikasta nostetaan välillä esiin kritiikkinä, että liian nopea laajentuminen voi johtaa hankaluuksiin erityisesti yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.

EU:n jäseneksi liittyminen on vuosien prosessi, ja esimerkiksi Ukrainalla on demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä yhä paljon tehtävää.

Zelenskyiltä kiitoksia

Heti torstai-iltana päätöksen jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tviittasi olevansa kiitollinen huippukokousta johtavalle Charles Michelille, komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja muille EU-johtajille tuesta.

– Ukrainan tulevaisuus on EU:ssa, hän lisäsi.

Myös Moldovan presidentti Maia Sandu tviittasi maansa olevan kiitollinen ja sitoutunut vaadittaviin uudistuksiin.

Georgian presidentti Salome Zurabishvili kommentoi Twitterissä päivää historialliseksi.

– Nyt, olemme valmiita työskentelemään päättäväisesti seuraavien kuukausien aikana saavuttaaksemme ehdokkaan aseman, presidentti kirjoitti.

Päätöstä suitsutettiin historialliseksi

Eurooppa-neuvoston Michel, komission von der Leyen ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron suitsuttivat yhdessä päätöstä historialliseksi.

Kolmikon yhteisessä tiedotustilaisuudessa Macron korosti ukrainalaisten taistelevan yhteisten eurooppalaisten arvojen puolesta ja ehdokkuuspäätöksen lähettävän hyvin vahvan viestin EU:n yhtenäisyydestä myös Venäjän suuntaan.

– Olemme sen velkaa ukrainalaisille, Macron sanoi.

EU:n puolelta on korostettu, että kunkin kolmen maan on tehtävä runsaasti uudistuksia, jotta ne pääsevät lähemmäs mahdollista jäsenyyttä EU:ssa.

Komission puheenjohtajan mukaan päätökset jäsenyyspoluista kohti unionia lähettävät kuitenkin vahvan viestin toivosta ukrainalaisille, moldovalaisille ja georgialaisille kansalaisille.

– Kaikki kolme maata ovat osa eurooppalaista perhettämme, kenenkään ei tule koskaan epäillä sitä, von der Leyen sanoi.

Neuvotteluista päätös myöhemmin

Ehdokasmaan asema ei tarkoita vielä sitä, että Ukrainan ja Moldovan kanssa aloitettaisiin varsinaiset liittymisneuvottelut. Liittymisneuvottelujen aloittamisesta EU-maiden on myöhemmin päätettävä yksimielisesti ja EU-maiden johtajien huippukokouksen annettava asialle tukensa.

EU:n aiempia ehdokasmaita ovat esimerkiksi Albania ja Pohjois-Makedonia, jotka ovat joutuneet odottamaan jo pitkään unionin porstuassa liittymisneuvottelujen avaamista.

EU-maa Bulgaria on vastustanut liittymisneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian kanssa. Macron totesi tiedotustilaisuudessa, että tilanne ei ole suoraan sanottuna ollut oikeudenmukainen Pohjois-Makedoniaa kohtaan.

Bulgariaa kohtaan on kohdistettu viime aikoina painetta, jotta kiistassa päästäisiin eteenpäin, mutta tilannetta on hankaloittanut Bulgariassa vellova poliittinen kriisi.

Torstaina Brysselissä uumoiltiin Bulgarian asenteen muuttuneen. Uutistoimisto AFP:n mukaan pääministeri Kiril Petkov toivoi, että parlamentti voisi päättää asiasta jo lähipäivinä.

Ei samassa talossa, mutta samalla kadulla

EU:n laajentumisen erinäisten vaikeuksien vuoksi Macron esitti aiemmin keväällä, että EU-jäsenyyden vaihtoehdoksi voitaisiin luoda löyhempi "Euroopan poliittinen yhteisö".

Nyt Macron selitti ideaansa muun muassa ajatuksella siitä, että kaikki maat Euroopassa eivät välttämättä asuisi samassa talossa, mutta saman kadun varrella.

Etusivulla nyt

Luetuimmat