Keskusta katsoo, että laulujoutsenen täyssuojelun perustetta ei enää ole

Keskusta hyväksyi viikonloppuna puoluekokouksessaan aloitteen, jonka mukaan laulujoutsenen kannanhoidollinen metsästys tulisi sallia. Keskustan mukaan Suomen kansallislinnun kanta on kasvanut siinä määrin, että täysrauhoitukselle ei ole enää luonnonsuojelullista perustetta.

– Puolue tietää kyllä hyvin, että EU-säädökset estävät ja kieltävät nykyisin laulujoutsenen metsästämisen. Tähtäämme tässä lainsäädännön muuttamiseen EU-tasolla, Suomi ei voi asiasta yksin päättää, kertoi keskustan poliittinen asiantuntija Helena Pakarinen STT:lle maanantaina.

Keskustan kannanoton mukaan suurin laulujoutsenen kasvaneen määrän haitta on sen taipumus häätää reviiriltä lähestulkoon kaikki muut vesilinnut pois.

– Esityksemme tavoitteena on siis luonnon monimuotoisuus ja lajien kirjo, Pakarinen lisäsi.

Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kuitenkin painottaa, että tuore suomalainen tutkimus kumoaa tuon haittaoletuksen.

– Väite siitä, että laulujoutsen karkottaisi ja haittaisi muita vesilintulajeja, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin muut vesilinnut hyötyvät laulujoutsenesta – tai ainakin on niin, että siellä missä laulujoutsen menestyy, myös muut vesilinnut voivat hyvin, Lehtiniemi kertoo tänä keväänä julkaistuista tutkimustuloksista.

Lintupellot ehkäisevät tuhoja

Keskusta esittää laulujoutsenen täyssuojelun poistamista myös sen peltoviljelykselle aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Samalla perusteella puolue esittää valkoposkihanhen kannanhoidollisen metsästyksen sallimista.

– Maatalousvahinkoja korvataan sekä laulujoutsenen että valkoposkihanhen osalta, mutta valkoposkihanhen takia maksetut korvaukset ovat moninkertaiset joutsentuhoihin verrattuna, kertoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Hänen mukaansa kyhmyjoutsen ei sen sijaan aiheuta maatalousvahinkoja, koska se ei viihdy pelloilla vaan merellä ja muilla vesistöillä.

Lehtiniemi muistuttaa, että valkoposkihanhen tuhojen hallintamenetelmiä kehitetään nyt Suomessa koko ajan.

– Apua saadaan esimerkiksi lintupelloista ja lintujen ohjaamisesta. Periaatteessa nämä samat keinot tehoavat muillakin maatalousvahinkoja aiheuttavilla lintulajeilla, myös laulujoutsenella.

Kannan kasvu hidastunut?

Laulujoutsenen pesivien parien määräksi arvioitiin Suomessa jokin vuosi sitten noin 11 000. Birdlife Suomen Lehtiniemen mukaan syyskannan koko, kun mukaan lasketaan pesimättömät linnut, poikaset sekä Venäjältä Suomen kautta talvehtimaan matkaavat joutsenet, saattaa nousta lähelle 100 000:ta.

– Laulujoutsenen kanta kasvoi Suomessa pitkään noin kymmeneksen vuosittain, mutta nyt kannan kasvu näyttää hidastuneen. Tässä on taustalla se, että sopivia pesäpaikkoja on rajallisesti, luonto rajoittaa näin kannan kasvua itse.

Keskusta ehdottaa, että laulujoutsenen metsästys muutettaisiin luvanvaraiseksi ja kohdennetuksi alueille, missä lajin esiintyvyys on suurinta tai joutsen aiheuttaa eniten haittaa ja vahinkoa. Metsästyksessä saaliiksi saadut linnut saisi hyödyntää ihmisravinnoksi.

Lehtiniemen mukaan joutsenen kanta on nyt sen verran vahva, että se todennäköisesti säilyisi vakaana vähäisestä metsästyksestä huolimatta. Hän kuitenkin kysyy, millainen logiikka linnun metsästämisessä olisi takana.

– Ajattelu siitä, että jos joku laji runsastuu, se on ihmiselle resurssi jota pitää alkaa hyödyntämään, ei ole enää kestävää. Se oli perusteltavissa entisaikana, kun meillä oli niukkuutta kaikesta. Mutta nyt kauppojen hyllyt ovat täynnä, hän vertaa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat