Ukrainan entinen presidentti Petro Poroshenko on kertonut päässeensä lähtemään Ukrainasta. Viime viikon lopulla hänen poistumisensa maasta oli estetty, kun hän oli yrittänyt matkustaa Liettuan Vilnaan Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen osana Ukrainan delegaatiota, mihin hän oli saanut virallisen luvan.
Poroshenko pysäytettiin Puolan vastaisella rajalla Lvivin alueella. Poroshenkon johtama Euroopan solidaarisuus -puolue kertoi tuolloin, että Poroshenkon oli tarkoitus Liettuan jälkeen matkustaa Hollannin Rotterdamissa järjestettävään Euroopan kansanpuolueen kokoukseen.
Poroshenkon tiedotteessa kerrotaan ex-presidentin päässeen lähtemään Hollantiin sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin edustajat ja joidenkin EU-maiden hallitukset olivat puuttuneet tilanteeseen. Sitä, minkä maiden hallituksista oli kyse, ei paljasteta.
Poroshenko uskoo viranomaisten toimineen tahallisesti
Puolueen mielestä viranomaiset tarkoituksellisesti estivät Poroshenkon osallistumisen Naton kokoukseen. Tiedotteen mukaan Poroshenko aikoi pyytää jäsenmaita aloittamaan Ukrainan Nato-jäsenyyden arvioinnin Madridin kokouksessa kesäkuussa.
Poroshenkon toimisto varoitti viikonloppuna, että Ukrainan hallinto uhkaa rikkoa maassa vallitsevan poliittisen yksimielisyyden. Venäjän hyökkäyssodan alettua Venäjä-mieliset puolueet kiellettiin Ukrainan parlamentissa, mutta muiden sallittiin jatkaa toimintaansa niin sanotun poliittisen aselevon puitteissa. Tämä tarkoittaa, että sisäpoliittiset erimielisyydet työnnetään sodan ajaksi syrjään.
Poroshenkon rajalla esittämien dokumenttien sanotaan olleen samat kuin ne, joiden kanssa häntä kiellettiin kahteen otteeseen poistumasta maasta.
Poroshenko toimi Ukrainan presidenttinä vuodet 2014–2019, ja hänen puolueensa on maan parlamentin toiseksi suurin istuvan presidentin Volodymyr Zelenskyin puolueen jälkeen. Poroshenkoon kohdistuu Ukrainassa maanpetossyytteitä, joita hän itse pitää tekaistuina ja poliittisina. Syytteet liittyvät hiilikauppoihin, joilla rahoitettiin Venäjän tukemia separatisteja Itä-Ukrainassa 2014–2015.