Tänäinen helatorstai merkitsee uskonnollisessa mielessä Kristuksen taivaaseenastumisen päivää.
Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi pääsiäisen ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana, joiden kuluessa hän opetti seuraajiaan. Sen jälkeen Jeesus astui taivaaseen.
Suomessa helatorstai oli aiemmin tärkeä pyhäpäivä, mutta nykyisin sen merkitys on arkipäiväistynyt yhdeksi vapaapäiväksi työviikon lopulla. Sana hela viittaa ruotsinkieliseen sanaan helig eli pyhään.
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla kylvökauden alkaessa, ja silloin toivottiin jumalilta hyvää satoa. Tuolloin saatettiin sytyttää aukeille paikoille helavalkeita eli kokkoja karkottamaan pahoja henkiä.
Presidentti käytti valtaa
Helatorstaita on siirrelty poliittisilla päätöksillä, sillä 1970-luvun alussa muun muassa helatorstai siirrettiin perinteiseltä paikaltaan lauantaiksi.
Siirto takaisin torstaille tapahtui periaatteessa vuoden 1986 alussa vahvistetun kirkkolain muutoksen myötä, mutta käytännössä lain voimaantulo siirtyi vuoteen 1992 silloisen presidentin Mauno Koiviston (sd.) päätöksellä.
Tilanteeseen aiheutti hämminkiä se, että eduskunta oli hyväksyessään lain jättänyt sen voimaantuloajankohdan auki, ja näin ollen Koivisto käytti mahdollisuutta siirtää voimaantuloa usealla vuodella eteenpäin.
Asiaa käsitellessään eduskunta oli arvioinut, että laki olisi käytännön syistä voinut tulla voimaan vuoden 1987 alusta.
Asiassa olivat vastakkain kirkko ja työmarkkinajärjestöt, joista jälkimmäiset halusivat mahdollisimman yhtenäistä työviikkoa. Kirkko puolestaan halusi pyhän sen alkuperäiselle paikalleen kirkolliskokouksen esityksestä.
Arkipyhien siirtoa on pohdittu myös vuosina 2013–2014. Tuolloin työmarkkinajärjestöjen ja Kirkkohallituksen edustajat selvittivät, olisiko loppiainen ja helatorstai voitu siirtää kiinteästi lauantaille. Asiasta keskusteltiin myös vuonna 2015.