Australia on maailman suurimpia fossiilisten polttoaineiden viejiä – maan parlamenttivaaleissa päätetään ilmastotoimien tulevaisuudesta

Tällä viikolla järjestettävien Australian parlamenttivaalien tuloksella on maailmanlaajuisesti vaikutusta ilmastokriisin hillitsemiseen, sillä Australia on yksi maailman suurimmista fossiilisten polttoaineiden maastaviejistä.

– Nykyisen hallituksen ilmastopolitiikka on riittämätöntä. (...) Yhdeksän vuoden aikana Australia on jäänyt ilmastotoimissa muista maista jälkeen, sanoo Australian ympäristönsuojelusäätiön (Australian Conservation Foundation) ilmastonmuutoksen ja puhtaan energian ohjelmapäällikkö Gavan McFadzean STT:lle puhelimitse Melbournesta.

Nykyisen, liberaalien Scott Morrisonin johtaman koalitiohallituksen tavoite on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 26–28 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker -sivusto (CAT) arvioi viime vuonna, että Australian ilmastotoimet ovat hyvin riittämättömiä. Luokituksella tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi ilmastotavoitteet ja -politiikka eivät ole yhteensopivia Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Sopimuksella pyritään toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.

Jos muutkin maat harjoittaisivat samanlaista ilmastopolitiikkaa kuin Australia, tavoitteessa onnistuminen ei olisi lähelläkään.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa sanotaan, että jos kaikilla sektoreilla ei toteuteta välittömiä ja syvälle meneviä leikkauksia päästöihin vuoteen 2025 mennessä, on lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna mahdotonta. Raportin mukaan meneillään ovat ratkaisevat hetket ilmaston lämpenemisen kannalta.

Suurin oppositiopuoluekaan ei pääse kansainvälisiin tavoitteisiin

Toisen Australian suurimmista puolueista, oppositiota johtavan työväenpuolueen ilmastopolitiikka on McFadzeanin mukaan vahvempaa kuin koalition, mutta sekään ei ole riittävää tieteellisen tutkimuksen tai Pariisin ilmastosopimuksen valossa. Anthony Albanesen johtaman puolueen tavoite on vähentää päästöjä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Mielestäni näissä vaaleissa ilahduttava asia on, että vaikka kaksi suurinta puoluetta ei ole kamalasti halunnut keskittyä ilmastonmuutokseen, Australian äänestäjät ovat toistuvasti asettaneet ilmastonmuutoksen yhdeksi tärkeimmistä aiheista äänestyspäätöksessään, McFadzean sanoo.

McFadzeanin mukaan äänestäjien kiinnostus ilmastonmuutokseen on tuonut aihetta poliittiseen keskusteluun laajemmin kuin kaksi suurinta puoluetta alun perin toivoi.

Australian nykyinen pääministeri Morrison on johtanut liittovaltion hallitusta vuodesta 2018 ja johtaa oikeistolais-konservatiivista Australian liberaalipuoluetta. Liittovaltion vallankahvassa on nyt noin vuosikymmenen ollut liberaalien ja pienemmän kansallispuolueen liittouma.

Toukokuun 21. päivänä pidettävissä vaaleissa jaossa ovat kaikki Australian edustajainhuoneen 151 paikkaa sekä noin puolet senaatin paikoista. Hallitusta pääsee muodostamaan puolue tai liittouma, joka saa eniten paikkoja edustajainhuoneessa. Alle kaksi viikkoa ennen vaalipäivää työväenpuolue oli edellä mielipidemittauksissa.

Kivihiili- ja maakaasuteollisuus tukee avokätisesti molempia suuria puolueita

Ilmastokriisi näkyy Australiassa voimakkaammin kuin Suomessa. Australian niin kutsuttu musta kesä juuri ennen koronapandemiaa nosti mantereen rajut maastopalot otsikoihin. Tänä vuonna Australian itärannikolla on kärsitty poikkeuksellisen voimakkaista tulvista.

Useissa ennusteissa arvioidaan, että esimerkiksi osat Länsi-Sydneystä voivat vuosikymmenien saatossa muuttua ainakin osin asuinkelvottomiksi helteiden takia. Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan muitakin sään ääri-ilmiöitä.

Vaikka Australia on ilmastokriisin näkökulmasta erityisen haavoittuvainen alue, sen johtajat ovat kansainvälisillä areenoilla pitäneet nimenomaan ilmastonmuutosta kiihdyttävän fossiilipolttoaineteollisuuden edut mielessään. Tämä johtuu siitä, että Australian talous on pitkään ollut riippuvaista kivihiilestä ja maakaasusta, ja maa on yksi maailman suurimmista fossiilisten polttoaineiden viejistä. Lisäksi Australian kotimaan energiantuotanto on paljolti sidoksissa kivihiileen ja maakaasuun.

Kivihiili- ja maakaasuteollisuuksien asemaa Australiassa ovat vahvistaneet suuret lahjoitukset molemmille suurille puolueille. Aloilla on siten merkittävä vaikutus siihen, millaista ilmastopolitiikkaa harjoitetaan.

Australian ilmastoneuvoston (Climate Council) tutkija Wesley Morgan kertoo, että 1990-luvulla fossiilisten polttoaineiden etujärjestöt lobbasivat voimakkaasti, jotta ala otettaisiin ilmastotoimissa huomioon. Järjestöt näkivät jo tuolloin, että kivihiili- ja maakaasuvarantojensa takia Australia on ainutlaatuisella tavalla riippuvainen uusiutumattomasta energiasta. Etujärjestöt perustelivat, että jos Australia ryhtyy samoihin ilmastoimiin kuin muut teollisuusmaat, se vaikuttaisi Australiaan suhteessa merkittävimmin.

– Fossiilisen polttoaineteollisuuden edun suojelu on muokannut sitä, miten Australia suhtautuu ilmastonmuutokseen kansainvälisillä areenoilla, Morgan sanoo STT:lle.

Ihanteellista olisi ajan mittaan saada aikaan uudistus, jossa fossiilipolttoaineteollisuuden lahjoitukset vähenisivät ja ne lopulta kiellettäisiin kokonaan, McFadzean pohtii valta-asetelman muuttamista.

"Australia kieltäytyi liittymästä suunnilleen kaikkien muiden joukkoon"

Australian hallinnon suhtautumisella ilmastokriisiin on vaikutusta myös kansainvälisissä neuvotteluissa. McFadzean sanoo, että Australia on toiminut erittäin vahingollisesti, oli kyse sitten Glasgow'n viimevuotisesta ilmastokokouksesta tai Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksesta.

– Glasgow'ssa Australia kieltäytyi liittymästä suunnilleen kaikkien muiden joukkoon. Euroopan unioni, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti – muilla teollisuusmailla oli vahvemmat ilmastotavoitteet, Morgan sanoo.

Jo Kioton ilmastokokouksessa vuonna 1997 Australian edustajat ajoivat sitä, että Australia saisi kasvattaa päästöjään vuoden 1990 tasosta. Lähes kaikki kokoukseen osallistuneet valtiot sen sijaan sopivat päästöjen vähentämisestä. Vaikka Australian vaatimukseen suostuttiin, se ei saanut ratifioitua sopimusta ennen 2000-luvun loppua.

Vaikka Australia on paljolti kulkenut omaa tietään ilmastonmuutoksen torjunnassa verrokkimaihinsa nähden, Morgan näkee, että kansainvälisillä liittoumilla on väliä. Hän uskoo, että keskustelut Yhdysvaltain ja Britannian kanssa ovat vaikuttaneet siihen, että Australia on lopulta sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Rehellisesti sanottuna tämä on aika heikkoa ja kyse on enemmän statuksesta, Morgan toteaa.

Toinen tapa, jolla Australian ilmastopolitiikkaan voi vaikuttaa ulkopuolelta, ovat esimerkiksi vapaakauppasopimukset esimerkiksi Britannian ja Euroopan unionin kanssa. Niille tulisi McFadzeanin mukaan laittaa ilmastoon liittyviä ehtoja.

Uusiutuvan energian suurvaltako?

Vaikka Australialla on merkittävät kivihiili- ja maakaasuvarannot, sillä on myös uusiutuvan energian lähteitä. Mantereella riittää aurinkoa ja tuulta, joita voi käyttää niin kotimaan energiatuotannossa kuin viennissäkin. McFadzean ja Morgan näkevät, että Australian poliittisen johdon molemmin puolin tulee kiihdyttää siirtymistä uusiutuvaan energiaan.

– Australia sijaitsee poikkeuksellisen hyvässä paikassa pitääkseen asemansa energiaviennin suurvaltana. Nimenomaan puhtaan energian viejänä, ei likaisen energian, McFadzean sanoo.

– Australia voisi auttaa muita maita luopumaan kivihiilestä.

Australialle merkittävällä Aasian ja Tyynenmeren alueella väestö kasvaa. Morganista onkin huolestuttavaa, jos alueen taloudet kuten Intia ja Indonesia kasvavat nimenomaan käyttäen fossiilisia polttoaineita.

Morganin mukaan Australia voisi vaikuttaa maailmanlaajuiseen hiilineutraaliustavoitteeseen viemällä uusiutuvaa energiaa kasvaviin talouksiin.

McFadzean arvioi, että joillekin Aasian maille uusiutuvan energian tuominen saattaa tulla halvemmaksi kuin sen tuottaminen itse.

Morgan sanoo, että muutosta on jo näkyvissä. Osa australialaisista suuryrityksistä ja miljardööreistä on jo nähnyt, että tulevaisuuden sijoitukset ovat uusiutuvassa energiassa. Hänen mukaansa myös suuret puolueet puhuvat aiheesta.

Esimerkkinä uusiutuvan energian viennistä on Australiasta Kaakkois-Aasian Singaporeen valmisteilla oleva kaapeli. Aurinkoenergialla tuotettua sähköä on tarkoitus toimittaa Singaporeen vuonna 2027 mennessä noin 4 200 kilometriä pitkällä merenalaisella kaapelilla.

---

Lähteinä myös ABC, Forbes, Conversation ja Suomen ympäristöministeriö.

Etusivulla nyt

Luetuimmat