Saksa aikoo lähettää yli miljardin euron edestä sotilasapua Ukrainalle. Suunniteltu puolustusapu on leivottu mukaan kuluvan vuoden lisäbudjettiin.
Liittovaltion hallinnon edustaja kertoi uutistoimisto AFP:lle, että Saksa on päättänyt lisätä puolustussektorille suuntautuvan kansainvälisen avun määrää kahteen miljardiin euroon. Suuri osa tästä aiotaan suunnata Ukrainaan sotilasapuna.
Saksan talousministeri Christian Lindner vahvisti tiedot Twitterissä kirjoittaen, että tuen määrä aiotaan nostaa tänä vuonna kahteen miljardiin.
– Varat hyödyttävät etupäässä Ukrainaa. Liittokansleri oli pyytänyt tätä etukäteen, Lindner kirjoittaa tviitissään.
Ukrainan tulee ensisijaisesti käyttää Saksalta saamiaan varoja sotilaallisen kaluston ostamiseen.
Saksaa on kritisoitu viime aikoina siitä, ettei maan ole koettu avustavan Venäjän hyökkäyssodalta puolustautuvaa Ukrainaa sotilaallisesti. Vastaavaa kritiikkiä ovat saaneet osakseen myös muun muassa Puola ja Baltian maat.
Ukraina ei halunnut Saksan presidenttiä visiitille
Aiemmin tällä viikolla Ukraina torjui ehdotuksen Saksan liittovaltion presidentin Frank-Walter Steinmeierin vierailusta. Steinmeier on entinen ulkoministeri, joka on tuoreeltaan myöntänyt liian sovittelevaan Venäjä-linjaan liittyvät "virheet".
Sen sijaan Ukrainan presidentinkanslia kertoi haluavansa toivottaa Kiovaan tervetulleeksi liittokansleri Olaf Scholzin. Jälkimmäinen kuitenkin antoi ymmärtää, ettei hänellä olisi suunnitelmia vierailla Ukrainassa lähiaikoina.
Scholzia on painostettu viime aikoina lisäämään tukea Ukrainalle. Kotimaassaan häntä on kritisoitu muun muassa vastahakoisuudestaan lähettää raskaita aseita Ukrainaan.
Kiovassa ovat vierailleet tuoreeltaan muun muassa Britannian pääministeri Boris Johnson ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Scholzin kriitikot ovatkin viime aikoina tiedustelleet, miksei liittokansleri ole lähtenyt visiitille.
"Hänen olisi pitänyt jo olla siellä"
Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andri Melnykin mukaan Scholzin vierailu Kiovaan lähettäisi "vahvan signaalin".
Saksassa oppositiossa nykyisellään olevan kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtajan Friedrich Merzin mukaan Scholzin ei olisi pitänyt antaa tilanteen edetä siihen pisteeseen, että häntä painostetaan vierailemaan maassa.
– Hänen olisi pitänyt jo olla siellä, Merz vastasi saksalaislehti Frankfurter Allgemeinen haastattelussa.
Steinmeierin visiitin torppaamisen hän kokee olevan loukkaus, mutta sanoo Ukrainan päätöksellä olevan poliittista ja historiallista taustaa. Hän kuitenkin arvioi Ukrainan päätöksen olleen ylireagointia, joka ei auta kumpaakaan osapuolta.
Jopa Scholzin valtaapitävään koalitioon kuuluvan liberaalipuolue FDP:n Marie-Agnes Strack-Zimmermann on peräänkuuluttanut Handelsblatt-lehden haastattelussa liittokanslerilta selkeämpää johtajuutta.
Zelenskyi on pyytänyt Bidenia lisäämään Venäjän terrorismia tukevien maiden listalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia lisäämään Venäjän terrorismia tukevien maiden listalle. Asiasta kertovat lähteisiinsä pohjaten muun muassa Washington Post ja CNN.
Zelenskyi esitti pyyntönsä johtajien välisen tuoreen puhelinkeskustelun yhteydessä. Washington Postin lähteiden mukaan Biden ei sitoutunut puhelun aikana tarttumaan mihinkään yksittäisiin toimiin.
Yhdysvallat ei ole aiemmin halunnut lisätä Venäjää listalle, jolla on nykyisellään Pohjois-Korea, Syyria, Kuuba ja Iran. Kylmän sodankaan aikana maa ei päätynyt lisäämään Neuvostoliittoa listalle, vaikka se tuki terroristisiksi koettuja ryhmiä 1970- ja 1980-luvuilla.
CNN:n mukaan Venäjän lisääminen terrorismia tukevien maiden listalle olisi dramaattinen siirto. Päätös kiristäisi entisestään Venäjän vastaisia talouspakotteita ja listalle joutumisen myötä voitaisiin esimerkiksi jäädyttää venäläisvarallisuutta Yhdysvalloissa.
Venäjän lisäämisellä listalle voisi olla vaikutuksia myös muille maille. Päätöksen myötä voitaisiin asettaa talouspakotteita niille maille, jotka jatkavat edelleen yritystoimintaansa Venäjän kanssa.
CNN:n lähteen mukaan Zelenskyi ei esittänyt pyyntöään samalla kiireellisyydellä kuin millä ukrainalaispresidentti on esimerkiksi vedonnut länsimaisia johtajia toimittamaan lisää sotilaallista ja taloudellista apua Ukrainalle. Uutiskanavan lähteen mukaan Zelenskyi olisi esittänyt pyyntönsä osana pyrkimyksiä lisätä Venäjän toimien paheksuntaa kansainvälisessä yhteisössä.
Venäjä vaati Yhdysvaltoja lopettamaan Ukrainan aseistamisen
Washington Postin ja CNN:n mukaan Venäjä lähetti tällä viikolla Yhdysvalloille nootin, jossa se vaatii maata lopettamaan aseellisen avun lähettämisen Ukrainaan.
Nootissaan Venäjän kerrotaan väittävän, että Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton "kaikkein arkaluonteisimpien" asejärjestelmien toimitukset Ukrainaan pahentavat tilannetta Ukrainassa ja niillä voi olla "arvaamattomia seurauksia".
Washington Postin mukaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on vahvistanut nootin lähettämisen. Zaharova kertoo venäläisuutistoimisto Interfaxin mukaan Venäjän lähettäneen vastaavanlaiset nootit "kaikille maille".
Presidentti Biden kertoi alkuviikosta Yhdysvaltain antavan Ukrainalle 800 miljoonan dollarin arvosta lisää sotilasapua, muun muassa helikoptereita, panssariajoneuvoja ja aseita sekä ammuksia. Biden kertoi, että pakettiin kuuluu erittäin tehokkaita asejärjestelmiä sekä varusteita.
Yhdysvallat on luvannut toimittaa tai on jo toimittanut Ukrainalle muun muassa tuhansia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia ja Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, sadoittain droneja ja tuhansittain muita panssarintorjunta-aseita.
Washington Postille nimettömänä kommentoinut Yhdysvaltain hallinnon virkamies alleviivasi venäläisnootin osoittavan, että sotilasapu toimii.
– Se mitä venäläiset kertovat meille yksityisesti, on täsmälleen se, mitä me olemme kertoneet maailmalle julkisesti – mittava tuen määrä, jota olemme toimittaneet ukrainalaisliittolaisillemme, on osoittautunut poikkeuksellisen tehokkaaksi, hän sanoi.
Lähteet Reutersille ja AP:lle: Ukrainan päättäjiä vierailee Washingtonissa ensi viikolla
Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal, valtiovarainministeri Serhi Martshenko ja keskuspankin pääjohtaja Kyrolo Shevtshenko vierailevat ensi viikolla Washingtonissa muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin kevättapaamisissa, kertovat uutistoimistot AP ja Reuters. Lähteet ovat kertoneet asiasta uutistoimistoille nimettömästi, koska vierailua ei ole vielä virallisesti julkistettu.
Reutersin mukaan Venäjän hyökkäyksen vaikutukset ovat todennäköisesti pääosassa ensi viikon keskusteluissa Maailmanpankissa ja IMF:ssä sekä G7- että G20-maiden välillä.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP