Suomen talous kärsii Ukrainan sodasta enemmän kuin muut Pohjoismaat, arvio Danske Bank

Suomen talous kärsii Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan enemmän kuin muut Pohjoismaat, arvioi Danske Bank .

– Suomi on menettänyt melko merkittävän kauppakumppanin, kun taas muissa Pohjoismaissa on ollut vähän suoraa kauppaa Venäjän kanssa ennen sotaa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen tiedotteessa.

Danske on pudottanut Suomen talouskasvuennusteensa 1,7 prosenttiin 2,8 prosentista ja Ruotsin 2,5 prosenttiin 3 prosentista. Norjan kasvuennusteensa pankki pitää ennallaan. Tanskan ennuste jopa nousee prosenttiyksikön verran.

Danske Bank julkaisi edellisen pohjoismaisia talouksia koskevan katsauksensa vuoden alussa.

Venäjän aloittama sota ja sitä seuranneet pakotteet vauhdittavat inflaatiota Euroopassa. Danske ennustaa, että inflaatioshokki jää Pohjoismaissa muuta Eurooppaa pienemmäksi.

Danske Bank odottaa inflaation nousevan Suomessa tänä vuonna 4,4 prosenttiin, kun Ruotsissa ennuste on 4,0, Tanskassa 4,5 ja Norjassa 3,3 prosenttia.

– Kuluttajat näkevät jo kalliimman energian vaikutuksen, mutta Pohjoismaiset kuluttajat luottavat vähemmän öljyyn ja kaasuun lämmityksessä ja sähköntuotannossa kuin muu Eurooppa, Olsen muistuttaa.

Hänen mukaan pohjoismaisten energiatuotantotapojen hinnat ovat vähemmän riippuvaisia globaaleista energiamarkkinoista.

Hyvä tilanne työmarkkinoilla pehmentää sodan vaikutuksia

Olsenin mukaan Pohjoismaat ovat selvinneet koronakriisistä pienemmin vaurioin kuin useimmat muut Euroopan maat. Maat ovat toipuneet vahvasti, mutta ovat nyt erilaisissa tilanteissa keskenään.

Koronakriisistä toipuminen on ohi jo siinä mielessä, että työllisyys on palautunut koronaa edeltävälle tasolle ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Kasvua hidastavat nyt tuotannon pullonkaulat ja inflaatio.

Danske Bankin ennusteen mukaan hyvä tilanne työmarkkinoilla pehmentää Ukrainan sodan vaikutusta talouteen.

– Venäjän kaupan nopea alasajo ja ennakoitua heikompi talouskehitys tulee johtamaan irtisanomisiin, mutta uskomme, että vahvat työmarkkinat kestävät shokin ilman suurempaa työttömyyden nousua, arvioi Danske Bankin Suomen-pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Sahateollisuus voi hyötyä venäläisten poistumisesta markkinoilta

Venäjä oli Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani viennissä vuonna 2021. Venäjän rooli tuonnissa on ollut suurempi erityisesti öljyn ja maakaasun takia.

Kuoppamäen mukaan maiden taloudelliset yhteydet ovat olleet vahvat muutenkin, sillä monilla yrityksillä on ollut tuotantoa Venäjällä ja venäläiset turistit ovat ennen koronaa olleet suuri tulonlähde suomalaiselle matkailualalle.

– Suomalaisyritykset ovat jo alkaneet korvata venäläisiä raaka-aineita muista lähteistä. Tämä tarkoittaa monilla aloilla suurempia kustannuksia ja mahdollisesti huonompaa tuottoa. Esimerkiksi sahateollisuus voi kuitenkin hyötyä siitä, että venäläiset kilpailijat eivät ole markkinoilla, Kuoppamäki kertoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat