Soviteltu työttömyysturva täydentää monen suomalaisen ansiotuloja –

Osa-aikaisen tai keikkatyön tekeminen sovitellun työttömyysetuuden turvin on lisääntynyt vauhdilla. Etuutta saavien määrä kaksinkertaistui vuosina 2010–2019.

– Soviteltujen etuuksien käyttö on lisääntynyt sekä ansio- että perusturvaa saavien keskuudessa, niin myös kaikissa työntekijäryhmissä, tiivistää tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Soviteltua etuutta sai noin 60 000–70 000 työllistä kuukausittain vuonna 2020. Yleisintä sovitellun työttömyysturvan saaminen on kuitenkin nuorten ja naisten keskuudessa. Myös eri alojen välillä on eroja, sillä soviteltuja etuuksia saadaan eniten terveydenhuollossa ja palvelualoilla, vähiten perinteisillä teollisuusaloilla.

Osa-aikatyötä ja sosiaaliturvaa on tarkasteltu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaamassa tutkimuksessa. Siinä on hyödynnettu erilaisia rekisteriaineistoja sekä kyselyitä työttömille, työvoimatoimistojen henkilöstölle ja työnantajille. Tutkimuksen tekivät VATT, Työn ja talouden tutkimus Labore ja Tampereen yliopisto.

Kaikki eivät tiedä etuudesta

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etapissa työskentelee työkokeilussa olevien lisäksi myös palkkatuella työllistettyjä osa-aikaisia, jotka saavat usein soviteltua etuutta.

– Kaikki eivät ole tienneet, että työnteon ohella voi hakea myös työttömyysturvaa, kertoo yksilöohjaaja Sari Harsu.

Harsun mukaan työttömyyteen ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvä byrokratia ja tukiasiat voivat ensi alkuun olla ihmiselle sekava viidakko. Uuteen tilanteeseen jouduttuaan siinä pitäisi oppia suunnistamaan nopeasti. Alun jälkeen asiat alkavat usein sujua mutkattomasti, ainakin jos tekee säännöllistä osapäivätyötä.

– Silloin työtunnit ovat tiedossa jo etukäteen. Tilanne on hankalampi, jos tekee satunnaisia keikkatöitä tai kutsutaan töihin tarvittaessa ja tuntimäärät sekä palkat vaihtelevat jatkuvasti. Etuuksien ehtoja pitää tarkistella uudestaan ja täyttää lomakkeita. Palkan muuttuminen voi vaikuttaa esimerkiksi asumistukiin.

Moni pääsee kokoaikaiseksi

Erilaiset epätyypilliset työsuhteet ja tuettu työllistyminen ovat Harsun mukaan monin tavoin hyödyllisiä työnhakijoille. Ne valavat luottamusta omaan osaamiseen ja pärjäämiseen avoimilla työmarkkinoilla.

– Osa-aikaisten ja pätkätöiden vastaanottaminen pitäisi kuitenkin tehdä mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi niiden tekijöille.

Tutkimuksen mukaan moni soviteltua etuutta saava pääsee kokoaikatyöhön. Suurin todennäköisyys työllistyä on niillä, joiden työttömyys alkaa sovitellulla päivärahalla. Työsuhteet voivat heillä kuitenkin jäädä lyhyiksi.

Kyyrän mukaan kokoaikatyöhön mennään usein samalle työnantajalle, jolle on tehty osa-aikaisia tai keikkatöitä.

– Tosin sama pätee myös kokoaikaisesti työttömiin. On yleistä, että pyöritään saman työnantajan ja kortiston välillä.

Loukkuja purettu

Kyyrä löytää sovitellun etuuden yleistymiselle useita syitä.

– Kannustimet osa-aikatyölle ovat parantuneet. On otettu käyttöön työttömyysturvan suojaosa, ja myös asumistukiin ja toimeentulotukiin on tullut suojaosia. Se tarkoittaa, että kaikkein pienimmät tulot eivät leikkaa etuuksia ollenkaan ja hieman suuremmistakin tuloista jää enemmän käteen.

Osa-aikatyö on myös yleistynyt Suomessa 1990-luvulta lähtien, eli sitä on aiempaa enemmän tarjolla.

Työttömyysturvan byrokratialoukkuja on lisäksi pyritty purkamaan. Siirtyminen ansaintaperusteisesta maksuperusteiseen sovitteluun on lyhentänyt viiveitä etuuksien maksamisessa. Nyt osa-aikatyö vaikuttaa työttömyysetuuden määrään maksuperusteisesti myöhemmin eli vasta sillä hakujaksolla, jolla palkka maksetaan. Etuushakemus työntekoa sisältävältä ajalta voidaan siis käsitellä, vaikka palkkaa ei vielä ole maksettu.

Myös verottajan tulorekisteri on yksinkertaistanut työttömyysturvan hakemista. Palkkakuitteja ei yleensä enää tarvitse lähettää Kelaan tai työttömyyskassaan, sillä ne saavat tiedot suoraan tulorekisteristä.

Tukien katkeaminen arveluttaa

Byrokratialoukut ovat siis vähentyneet, mutta soviteltu työttömyysturva herättää edelleen epätietoisuutta työttömien keskuudessa.

– Työnteon vaikutuksia sosiaaliturvaan ei tunneta vieläkään riittävästi, sanoo johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta.

Osa ihmisistä ei tunne etuusjärjestelmää ja työttömän työnhakijan velvollisuuksia kovin hyvin, eivätkä he osaa arvioida työnteon vaikutuksia saamiinsa etuuksiin.

Byrokratian kiemuroistakaan ei olla kokonaan päästy eroon, ja ne liittyvät osaltaan työajan raportointiin.

– Vaikka työnantaja ilmoittaa palkat suoraan tulorekisteriin, josta etuuksien maksaja ne saa, työttömien on edelleen raportoitava työaikojaan maksajille.

Tutkimusraportissa ehdotetaan ratkaisuksi, että työnantajien tulorekisteriin ilmoittamiin pakollisiin tietoihin lisättäisiin myös ne tiedot, joita tarvitaan työttömyysturvaa koskevissa etuuspäätöksissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat