Työllisyyden trendiluku oli tammikuussa 73,5 prosenttia ja työttömyyden 7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisiä oli tammikuussa 88 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 31 000 vähemmän.
Työllisiä naisia oli 60 000 enemmän ja miehiä 28 000 enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Työttömien joukossa oli 109 000 miestä ja 97 000 naista.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen totesi lukujen kertovan talouden vahvasta vedosta ja nopeasta noususta koronahuolista huolimatta.
– Näkymä on kuitenkin kahtalainen: työllisyyden nousu selittyy vahvasti määräaikaisten työsuhteiden ja osa-aikatyön kasvulla, mikä kertoo työnantajien kokemasta epävarmuudesta pitkittyneen koronakriisin keskellä, hän toteaa kommentissaan.
Keskinen piti pitkäaikaistyöttömyyden korkeaa tasoa huolestuttavana merkkinä.
– Ennen koronaa Suomessa oli noin 62 000 yli vuoden työttömänä ollutta, kun lukema on nyt peräti 106 000 henkilöä. Samalla avoimien työpaikkojen määrä on noussut poikkeuksellisen korkealle, mutta työttömät eivät joko halua tai pysty ottamaan näitä vastaan.
Keskinen ennakoi, että kohtaanto-ongelma rajoittaa talouden kasvuvauhtia jo tänä vuonna.
Työllisyyden trendiluku yli koronaa edeltäneen tason
Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoi pitkäaikaistyöttömyyden olevan merkki siitä, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa toisiaan.
– Pitkäaikaistyöttömyyden etanamaisen hidas aleneminen kertoo jokseenkin karua kieltä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista, hän totesi katsauksessaan.
Appelqvistin mukaan työllisyystilasto oli muuten odotetun kaltainen.
– Työllisyyden paraneminen vaimeni odotetusti tammikuussa, mutta erityisen huonoina ei aamun lukemia voida pitää. Näennäisesti kovalta tuntuva kasvuluku ei ole yllätys, sillä työllisyys parani koko viime vuoden ajan, joten on selvää, että tällä hetkellä ollaan vuositasolla tuntuvasti vuoden takaisia lukemia ylempänä.
Hän muistutti, että ennen koronaa työllisyysasteen trendi oli korkeimmillaan 72,7 prosenttia. Työttömyyden aleneminen on silti edelleen hidasta.
– Koronarajoitukset toivat odotetusti vastatuulta työllisyyskehitykseen alkuvuodesta, ja lomatusten määrä olikin nousussa. Katastrofista ei silti voida puhua, vaan melko pienestä takapakista verrattuna koronakriisin aikaisempien vaiheiden lomautusaaltoihin. Omikron näyttää tuovan työmarkkinoille lähinnä tilapäistä hidastumista, ja työllisyyskehitys jatkuu historiallisesti ajatellen hyvänä.