Karu tutkimustulos palvelualan työntekijöiden ruokaturvattomuudesta: kolmasosa vastanneista oli joutunut pienentämään aterioita, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut päivän syömättä

Yli kolmasosa vastaajista oli kokenut edeltävän kuukauden aikana vakavaa ruokaturvattomuutta, selviää tutkimuksesta, johon vastasi 6 435 Palvelualojen ammattiliiton (PAM) jäsentä vuonna 2019. Helsingin ja Tampereen yliopistojen PAMEL-tutkimuksen tulokset julkaistiin tällä viikolla Public Health Nutrition -tiedelehdessä.

Vakavaksi ruokaturvattomuudeksi luokiteltiin se, että vastaaja oli taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä.

– Tulokset ovat huolestuttavia, kun ajatellaan, millainen vaikutus ruokaturvattomuudella on yksittäisen ihmisen hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskunnan tasolla terveydenhoitokuluihin, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen tutkija Hanna Walsh tutkimushankkeen tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan vakava ruokaturvattomuus oli moninkertaisesti todennäköisempää nuoremmilla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla. Lisäksi vakavan ruokaturvattomuuden riski oli korkeampi naimattomilla, vähän koulutetuilla, matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevillä, miehillä sekä vuokralla asuvilla.

Tutkimukseen osallistuneista PAMin jäsenistä suurin osa oli työssäkäyviä. Tutkijoiden mukaan tutkimustulos osoittaakin, että myös työssäkäyvät voivat olla vakavasti ruokaturvattomia.

– Pienituloisen työvoiman työssä jaksaminen on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta välttämätöntä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että terveelliset ja ekologisesti kestävät ruokavaliot ovat kohtuuhintaista ja kaikkien saavutettavissa, tutkimuksesta vastaava ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksesta ensimmäisenä uutisoinut Yle kertoo, että 65 prosenttia kyselyyn vastanneista Palvelualojen ammattiliiton jäsenistä koki jonkin asteista ruokaturvattomuutta. Käytännössä he olivat joutuneet yksipuolistamaan ruokavaliotaan tai jopa jättämään aterioita väliin.

– Osa-aikaisilla työntekijöillä köyhyys on kasvussa. Ennen koronaa palvelualoilla oli nähtävissä työn silppuuntumista eli määräaikaisten ja osa-aikaisten töiden lisääntymistä, Walsh sanoo Ylen haastattelussa.

Ruokaturvattomuus oli palvelualojen työntekijöillä huomattavasti yleisempää verrattuna aiempaan koko väestöä kuvaavaan tutkimukseen. Tutkijat kuitenkin toteavat, että Suomessa aihetta on tutkittu hyvin niukasti. Tiedotteen mukaan PAMEL-tutkimus vahvisti aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ruokaturvattomuuden ydinsyinä pidetään riittämättömiä tuloja, tulojen epävarmuutta sekä säästöjen ja omaisuuden puutetta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat