Hallituksen koronanyrkki keskittyi asioihin, jotka ovat alueiden päätösvallassa, arvioivat tartuntatautien asiantuntijat

Hallituksen koronaministerityöryhmän perjantaina julkistama rajoituskeinovalikoima ei vakuuta tartuntatautien asiantuntijoita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että hallituksen koronanyrkki pyrki lähinnä ottamaa kantaa asioihin, jotka ovat alueiden, ei hallituksen, päätösvallassa.

– Kansalaisena ihmettelen, että hallitus käyttää aika paljon aikaa pohtiakseen asioita, jotka tehdään alueilla ja joihin on ehkä olemassa kansallisia linjauksia. Hallituksen tulisi pohtia keinoja, joita alueviranomaisilla ei ole käytettävissään ja joissa vaaditaan lainsäädäntötoimenpiteitä, Järvinen sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.

Hän olisi toivonut hallitukselta ennemminkin kannanottoja asioihin, jotka nousevat esiin tartunnanjäljityksen sakatessa.

– Esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset ja omalla ilmoituksella töistä poissaolo ovat asioita, joihin paikallisviranomaiset eivät pysty ottamaan kantaa.

"Karanteenit eivät hallituksen päätösvallassa"

Perjantaina nousi esiin asioita, jotka eivät ole hallituksen päätösvallassa, sanoo myös Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi medialle myöhään perjantaina tahtotilan olevan, että koko koululuokka voidaan asettaa karanteeniin, jos luokassa on yksikin tartuntatapaus.

– Lainsäädäntömme mukaan karanteeneista päättää tartuntataudeista vastaava lääkäri ja se on yksilötason valituskelpoinen hallintopäätös. Jos tällaiseen pakottavaan karanteenimääräykseen mennään, on siihen olemassa kansallinen ohjeistus. Sen mukaan lääkäri päättää, täyttyvätkö kriteerit yksilön kohdalla vai ei, Peltoniemi sanoo STT:lle puhelimessa.

Karanteeniaiheeseen kiinnitti huomiota myös Husin Järvinen. Hän kuvailee koulujen karanteeneihin liittyvää ulostuloa kolmella tavalla hankalaksi.

Järvisen mukaan on "huomattavan erikoista", jos hallitus lähtee ohjeistamaan pakkotoimenpiteiden tekemisessä viranomaista, joka tekee päätöksen virkavastuulla.

– Karanteenipäätös on ihmisen vapauksiin kohdistuva pakkotoimenpide ja lain mukaan se saadaan asettaa, jos muita keinoja tartunnan estämiseksi ei ole. Voi siis kysyä, voisiko esimerkiksi oikeusministeriö ohjeistaa poliisia pidätysmääräyksissä ohi lain, Järvinen vertaa.

Hänen mukaansa muut koulujen karanteeneihin liittyvät ongelmat nousevat siitä, että karanteenit eivät ole tehokkaita ja niiden käyttöön ei ole mahdollisuutta, koska testiin pääsy on viivästynyt ja tartunnanjäljitykseen ei ole riittävästi kapasiteettia. Kun karanteenitoimiin ehditään, tartunnat ovat jo ehtineet syntyä ja levitä edelleen.

Järvisen mukaan on selvää, että myös yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Ne tulevat esimerkiksi juuri hallituksen ja ministeriöiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksista.

– Karanteenipäätökset ja koululuokkien testaamiset eivät kuitenkaan ole poliittisia päätöksiä. Voisi olla järkevää, että asiantuntijat esittävät ja poliitikot punnitsevat ottaen taloudelliset ja yhteiskunnalliset asiat huomioon. Nyt tämä on mennyt vähän päinvastoin. Toki taustalla on se, että kaikki ovat huolestuneita ennen kaikkea sairaanhoidon kantokyvystä.

Ei etäkoululle, harrastuskieltokaan tuskin kovin vaikuttava

Sekä Peltoniemi että Järvinen olivat allekirjoittajina keskiviikkona julkaistussa infektioasiantuntijoiden avoimessa kirjeessä, jossa puollettiin koulujen lähiopetusta. Sosiaali- ja terveysministeriö oli ehdottanut koulujen kevätkauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

– Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että koulurajoitukset eivät ole kovin tehokkaita. Tämä ei tarkoita, etteikö kouluissa voisi tartuntoja syntyä, mutta kyse on suhteuttamisesta tiedettyihin haittoihin, Järvinen sanoo.

Kouluissa altistumisia vältetään esimerkiksi maskien käytöllä, Peltoniemi sanoo. Lisäksi käytössä on muita varotoimia kuten laulamisen välttäminen ja ulkoliikunnan suosiminen.

– Tärkeää on, että oppilaat kuuntelevat opettajien ohjeita, Peltoniemi painottaa.

Koronaministerityöryhmä ei lopulta antanut kansallista suositusta etäkoulusta. Sen sijaan työryhmän toimenpiteisiin lukeutuu alueiden ohjaaminen kaikkien sisätilojen sulkupäätöksiin. Tämä koskisi myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Peltoniemi ei usko, että lasten harrastustoiminnan kieltäminen toisi merkittävää lisähyötyä tartuntojen estämiseen. Hän vertaa tilannetta nuorten aikuisten tartuntoihin, joiden määrä on lisääntynyt harrastustilojen ja ravintoloiden kiinni olosta huolimatta.

Turussa omikrontartunnat leviävät nyt erityisen voimakkaasti 20–29-vuotiaiden keskuudessa. Tähän ikäryhmään osuu 43 prosenttia Turussa tammikuussa todetuista omikrontartunnoista. Peltoniemen mukaan tartuntoja on levinnyt esimeriksi illanvietoissa.

– Tapaamisia tapahtuu kodeissa. Niissä riski on suurempi kuin liikuntatilassa, joissa on terveysturvalliset käytännöt.

Peltoniemen mukaan liikuntatilat itsessään ovat yleensä väljiä. Suurin tartuntariski liittyykin pukukoppeihin.

– Niissä voidaan tehdä turvatoimia: käytetään maskia, ei jäädä hengailemaan, vaihdetaan vaatteet mahdollisimman paljon kotona.

Järvinen puolestaan muistuttaa, että alueellisista asiantuntijoista tai koronakoordinaatioryhmistä juuri kukaan ei ole esittänyt lasten harrastusten kieltämistä.

"Kotitestaus kuulostaa haasteelliselta"

Koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuutta on koronaministerityöryhmän mukaan tarkoitus parantaa kotitestauksella, jota suositellaan tehtäväksi kahdesti viikossa perusasteen ja toisen asteen oppilaille. Peltoniemen mukaan tämä kuulostaa haasteelliselta.

– Suomessa on kuitenkin noin puoli miljoonaa peruskoululaista ja siihen päälle vielä toinen aste.

Peltoniemen mukaan kotitestejä kannattaa kyllä hyödyntää, mutta silloin, kun oireita on jo ilmaantunut.

– Jos koululaiselle tulee nyt oireita, hän ei mene kouluun, vaikka oireet olisivat lieviä. Tässä tilanteessa kotitesti kannattaa tehdä. Näemme selkeästi, että oireiselta lapselta tai aikuiselta kotitestit toimivat hyvin. Vaikka testi olisi negatiivinen, se kannattaa uusia päivän tai kahden päästä. Kouluun mennään negatiivisenkin testin jälkeen vasta, kun ollaan terveitä.

Ihmisten oma käyttäytyminen on keskeisin keino hidastaa omikronin leviämistä, Peltoniemi muistuttaa.

Oireettomien testaaminen on kokonaan oma kysymyksensä.

– Se vaatisi kyllä paljon ohjeistusta. Kaikki testit eivät toimi oireettomilla. Testityypin valinnassa laboratoriohenkilökunnan osaaminen on tärkeässä asemassa.

Järvinen puolestaan vertaa kouluihin ehdotettua jatkuvaa testaamista Tanskaan, jossa se on käytäntönä. Järvisen mukaan jatkuvalla testaamisella löydetään kyllä enemmän tartuntoja, mutta se ei silti näytä vaikuttavan epidemian etenemiseen tai vähentävän sairaalahoidon tarvetta.

– Virusten nopean tarttumisen vuoksi jatkuva testaus on aika tehotonta, aika iso satsaus – ja aika vaivalloista ja keljua varmaan niille koululaisille, Järvinen arvioi.

Peltoniemi painottaa rokotusten merkitystä. Sen viestin vahvistamista hän olisi toivonut myös hallitukselta.

– THL julkaisi juuri raportin, jonka mukaan omikroniakin vastaan vakavan taudin suoja on kahdella rokotuksella hyvä ja kolmella erinomainen. Rokotuksiin panostamisen merkitys jäi vähän vähälle huomiolle perjantain infossa. Fokuksen pitäisi olla se, että me tavoittelemme rokotuskattavuuden nousua, koska rokotukset estävät vakavaa tautimuotoa.

Peltoniemen mukaan kolmansien rokotusten osalta rokotuskattavuus nousee hyvin, mutta ensimmäisten ja toisten rokotusten osalta edistys on hidasta.

Mainos: Iisalmen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat