Tyynenmeren saariryhmä Uusi-Kaledonia äänestää kolmatta kertaa kansanäänestyksessä, haluaako se pysyä osana Ranskaa. Kolme kansanäänestystä on peruja taannoisesta rauhansopimuksesta, jonka tarkoituksena oli vähentää jännitteitä saarilla.
Ensimmäisessä äänestyksessä vuonna 2018 äänestäjistä vajaat 57 prosenttia halusi kuulua edelleen Ranskaan. Viime vuoden äänestyksessä osuus oli hieman alhaisempi, reilut 53 prosenttia.
Äänestyspaikat menevät kiinni Suomen aikaa aamuseitsemältä. Tuloksen uskotaan olevan selvä muutama tunti tämän jälkeen.
Itsenäisyyden puolesta kampanjoineet ovat vaatineet äänestyksen siirtämistä syyskuulle ja ilmoittaneet boikotoivansa äänestystä, koska heidän mielestään koronaviruspandemia estää oikeudenmukaisen äänestyksen järjestämisen. Itsenäisyysliike on uhannut olla tunnustamatta äänestystulosta ja vedota YK:hon tuloksen hylkäämiseksi.
Ranskan osana pysymistä kannattava leiri on puolestaan vedonnut tukijoihinsa, jotta he kävisivät äänestämässä itsenäisyysmielisten boikotista huolimatta. Näin heidän mielestään voidaan selkeästi osoittaa, että itsenäisyyttä vastustavat ovat enemmistössä.
Saariryhmä on yksi suurimmista Ranskalle kuuluvista ulkopuolisista alueista, ja sieltä tulee noin kymmenesosa maailman nikkelistä. Lisäksi Uusi-Kaledonia on strategisesti tärkeä Kiinan ja lännen valtataistelussa indopasifisella merialueella.
Noin 2 000 kilometrin päässä Australiasta sijaitsevassa Uudessa-Kaledoniassa on noin 185 000 äänestäjää ja noin 270 000 asukasta.