Kahta ihmistä vastaan on nostettu syyte tapauksesta, jossa 7-vuotias lapsi hukkui Porvoon uimahallissa viime vuoden marraskuussa. Syyte nostettiin kuolemantuottamuksesta.
Syyttäjien mukaan tapahtumien kulku on riidaton. Uimataidoton lapsi osallistui tapahtumahetkellä iltapäiväkerhon toimintaan. Iltapäiväkerhossa oli kymmenen lasta, joita valvoi kaksi kerhon ohjaajaa.
Ryhmä oli ensin lastenaltaassa, minkä jälkeen osa lapsista siirtyi aaltoaltaaseen. Lapsista kolme, mukaan lukien 7-vuotias, meni niin sanottuun kahluualtaaseen. Kerhon ohjaajat jäivät aaltoaltaan päätyyn valvomaan lapsia.
Hetken päästä 7-vuotias nousi kahluualtaasta ja käveli aaltoaltaaseen. Hän kahlasi altaan toiseen päähän, missä vesi oli hänelle liian syvää ja hän joutui veden alle. Valvontakameratallenteiden mukaan lapsi oli veden alla noin neljä ja puoli minuuttia. Lasta yritettiin elvyttää, mutta hän kuoli.
Syyttäjät: Uinninvalvojat eivät voineet valvoa jokaista lasta
Syyte kuolemantuottamuksesta nousi kerhon ohjaajia vastaan. Syyttäjät katsoivat, että he olivat ensisijaisessa valvontavastuussa ryhmän lasten turvallisuudesta. Poliisi epäili rikoksista myös kahta uinninvalvojaa ja kahta esimiesasemassa ollutta ihmistä, mutta heidän osaltaan syyttäjät jättivät syytteet nostamatta.
Valvojat olivat tapahtuma-aikaan valvomossa, josta hallin valvontaa pääasiallisesti tehdään. Sivullinen henkilö viittilöi heidät apuun. Toinen valvojista ryhtyi elvyttämään lasta ja toinen soitti hätäkeskukseen.
Syyttäjien mukaan asiassa ei tullut ilmi, että uinninvalvojat olisivat laiminlyöneet tehtäviään. Epäillyt valvojat ja esimiehet sekä todistajat kertoivat, että uimahallissa lapset ovat ensisijaisesti heidän kanssaan halliin tulevien aikuisten valvonnassa ja ryhmillä on omat valvojansa. Kun vielä otettiin huomioon, että uimahallissa voi olla kerrallaan yli 400 asiakasta ja uimavalvojia vuorossa 1–3, oli syyttäjien mukaan selvää, etteivät valvojat voi ilman erityistä syytä valvoa jokaista lasta.
– Tässä tilanteessa uinninvalvojat ovat myös voineet luottaa siihen, että kokeneet iltapäiväkerhon ohjaajat tuntevat kerhon lasten uimataidon hyvin ja valvovat näitä sen mukaan, sekä tarvittaessa pyytävät apua, jos sitä jostain syystä tarvitsevat. (Uinninvalvojat) ovat myös voineet luottaa siihen, että kokeneina uimahallin kävijöinä kerhon ohjaajat tuntevat uimahallin säännöt ja menettelytavat, syyttäjät kirjoittivat syyttämättäjättämispäätöksissään.
Valvojat oli perehdytetty ja resursointi normaalia
Lapsi ehti olla veden alla 4–5 minuuttia ennen kuin tilanne huomattiin. Syyttäjät katsoivat, että ottaen huomioon hallin koko, valvojien muut tehtävät sekä iltapäiväkerhon ohjaajien sijainti, ei voitu pitää valvojien laiminlyöntinä sitäkään, että he eivät tuolla ajanjaksolla olleet tehneet valvontakierrosta kyseessä olleeseen hallin osaan tarkistaen tilannetta myös veden alta.
Syyttäjät katsoivat, että valvojat ryhtyivät tilanteessa velvollisuuksiensa mukaisiin toimenpiteisiin. Todistajana kuultu ensihoitolääkäri kertoi, että ensiaputoimenpiteet olivat oikein tehtyjä ja suosituksen mukaisia. Hänen mielestään tilanteessa mitään ei olisi voitu tehdä toisin.
Syyttäjien mukaan asiassa ei ollut todennäköisiä syitä epäillä myöskään uinninvalvonnasta ja hallin turvallisuudesta vastanneita henkilöitä työtehtäviensä laiminlyömisestä. Uimavalvojat olivat ammattitaitoisia ja päteviä ja heidät oli perehdytetty tehtäviinsä. Syyttäjien mukaan myöskään työn organisointi tai työvoimamitoitus ei Porvoon uimahallissa eronnut vastaavan kokoisesta vertailu-uimahallista.