Helsingin käräjäoikeus tuomitsi torstaina teknologiayhtiö Uroksen maksamaan takaisin Nordealle lähes seitsemän miljoonan euron velat korkoineen.
Oikeus ratkaisi asian yksipuolisella tuomiolla, koska Uros ja sen pääomistaja Jyrki Hallikainen eivät vastanneet Nordean kanteisiin määräajassa. Nordea oli jättänyt asiasta kaksi kannetta, joista ensimmäisen syyskuun puolivälissä ja toisen kuukautta myöhemmin.
Velkasumma on yhteensä yli 6,7 miljoonaa euroa. Käräjäoikeuden mukaan Hallikainen vastaa siitä yhteisvastuullisesti Uroksen kanssa kolmen miljoonan euron edestä.
Vastaaja, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei voi hakea siihen muutosta tavalliseen tapaan valittamalla. Vastaaja voi kuitenkin hakea takaisinsaantia eli uutta käsittelyä samassa tuomioistuimessa. Siihen pitää kuitenkin olla perusteltu syy.
Muillakin miljoonasaatavia
STT uutisoi lokakuussa, että Nordean lisäksi Urokselta vaativat miljoonien eurojen velkasaatavia Helsingin käräjäoikeudessa myös Valtiokonttori ja Oulun Osuuspankki.
Torstaina käräjäoikeudesta kerrottiin STT:lle, että myös Oulun Osuuspankin asiassa vastauksen määräaika on umpeutunut eikä vastausta ole toimitettu. Näin ollen käräjäoikeus todennäköisesti antaa asiasta yksipuolisen tuomion ensi viikolla. Oulun Osuuspankki hakee Urokselta 4,4 miljoonan euron pääomia korkoineen.
Valtiokonttorin lähes viiden miljoonan euron saatavat ovat Urokselle aikanaan myönnettyjä Business Finland -lainoja ja -avustuksia. STT uutisoi aiemmin, että Uros on lähes kymmenen vuoden aikana maksanut niistä vain korkoja ja että yhtiö sai lainat Business Finlandin mukaan väärillä ja salailluilla tiedoilla. Kuun alussa Oulun poliisi vahvisti STT:lle, että Urosta epäillään törkeästä avustuspetoksesta.
Business Finland määräsi rahat välittömästi takaisinmaksettavaksi viime vuoden lopulla. Uros on valittanut takaisinperintäpäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, missä asian käsittely on kesken.
Yhtiöllä ei ole enää tilintarkastajaa
Lainojen maksamatta jättäminen on outoa, sillä yhtiö väittää tehneensä pelkästään vuosina 2017–2019 yhteensä yli 300 miljoonaa euroa liikevoittoa.
Syyskuussa STT kertoi, että yhtiön kertomien suurten liikevoittojen takana ei todennäköisesti ole niitä vastaavaa todellista liiketoimintaa. Kun Uros kertoi vuonna 2018 tehneensä 120 miljoonan euron liikevoiton, vuoden päätteeksi konsernin kassa oli lähes tyhjä ja sillä oli 149 miljoonan euron myyntisaamiset. STT:n tietojen mukaan Uros ei tuolloin saanut missään vaiheessa merkittävää kassavirtaa tekemistään sopimuksista, vaan myyntisaamiset vain kerääntyivät ja jatkoivat kasvuaan.
Uroksen vuoden 2018 tilinpäätös on viimeisin, jonka tilintarkastaja on hyväksynyt. Sen jälkeen se ei ole toimittanut tilintarkastettuja tilinpäätöksiä kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toistuvista pyynnöistä huolimatta.
PRH on antanut yhtiölle tammikuun puoliväliin asti aikaa vuoden 2019 tilinpäätöstietojen toimittamiseen. Jos puuttuvia tietoja ei saada 13. tammikuuta mennessä, yritys voidaan määrätä selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä. Tilannetta ei todennäköisesti helpota se, että tuoreen kaupparekisteriotteen mukaan Uroksella ei ole enää ollenkaan tilintarkastajaa.
Areenan nimi meni vaihtoon
Uros on oululaistaustainen yhtiö, joka sanoo bisneksensä rakentuvan niin kutsutun esineiden internetin eli iot-palveluiden ympärille. Yksinkertaistettuna se lisää asiakaskumppaniyritystensä laitteisiin pääsyn nettiin.
Suuri yleisö sai tietää yhtiöstä keväällä 2020, kun Tampereelle tämän vuoden joulukuussa valmistuva monitoimiareena nimettiin sponsorinsa mukaan Uros Live -areenaksi. Viime kuun lopulla areenan hallitus päätti irtisanoa nimisopimuksen Uroksen kanssa epäselvyyksien takia. Päätöksen myötä areena jatkaa toimintaansa ainakin toistaiseksi aiemmalla nimellään Tampereen Kannen areena.