Vuosaaren palkkamurhan hovikäsittelyssä kuullaan ex-jengipomo Vilhusta, jonka murhasyyte kaatui käräjillä

Vilhunen käräjäoikeuden valmisteluistunnossa viime vuonna. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Vuosaaren palkkamurhan hovioikeuskäsittelyssä kuullaan tänään ex-jengipomo Keijo Vilhusta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion elinkautiseen liki 20 vuotta sitten tehdystä murhasta. Vilhusen syytteen käräjäoikeus sen sijaan hylkäsi.

Hovioikeudessa syyttäjä hakee United Brotherhoodin entiselle johtohahmolle elinkautista vankeusrangaistusta.

Kummankaan miehen ei syytetä suoraan osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattilaisrikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen. Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä, joista kolme murhasi uhrin vuosaarelaisasunnossa baari-illan jatkoilla lokakuussa 2003, ja neljäs, ruotsalaismies, oli murhan tilaaja.

Aarniota syytetään siitä, että hän ei poliisina pyrkinyt estämään rikosta, vaikka syyttäjän mukaan tiesi siitä etukäteen. Vilhusen syytetään olleen mukana murhan järjestelyissä. Aarniota on määrä kuulla maanantaina.

Käräjäoikeuden mukaan Vilhusen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily

Vilhunen on kiistänyt syytteen ja sanonut, että murhasta aiemmin tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.

Vilhusen asianajajan Markku Fredmanin mukaan Vilhusen yhteistyö poliisin kanssa olisi ollut täydessä ristiriidassa sen kanssa, että hän itse olisi ollut yksi murhaajista. Tästä kertoo Fredmanin mukaan muun muassa poliisin tilakuuntelu, jonka Vilhunen järjesti rikollisporukan saunailtaan murhan jälkeen.

– Kun Vilhunen on järjestänyt tilakuuntelun, jossa piti kertoa murhan tekemisestä, niin olisiko Vilhunen ottanut riskin siitä, esimerkiksi (murhasta sittemmin tuomittu Raimo) Andersson olisi kertonut nauhalle Vilhusen osuudesta, hän kysyi hovioikeuden pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä elokuussa.

Käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että Vilhunen olisi yhdessä murhasta aiemmin tuomittujen miesten kanssa tappanut Ünsalin tai osallistunut avunantajana päärikokseen. Oikeuden mukaan näyttö oli osittain riittämätön ja Vilhusen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumakulku osittain mahdollinen ja siinä määrin uskottava, että hänen syyllisyydestään jäi varteenotettava epäily.

Syyttäjät eivät usko Vilhusen joutuneen koston kohteeksi

Syyttäjät ovat torjuneet väitteen siitä, että Vilhusen ilmiantaminen olisi ollut tuomittujen kosto. He katsovat, että asema rikollisryhmän johtajana suojasi Vilhusta vuosien ajan, kunnes muiden rikosjuttujen myötä paljastunut Aarnio-yhteistyö vei tältä sekä aseman että suojan rikollispiireissä.

Aarnio ja Vilhunen on muun muassa tuomittu 2010-luvulla rikoskumppaneina kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin niin kutsutussa huumetynnyrijutussa, jossa Suomeen tuotiin satoja kiloja hasista.

– Rakennelma, että meillä on niin hyvä rikollispomo, että hän halukas estämään murhia, on täysin epäuskottava -- Jos Vilhunen todella olisi – jostain käsittämättömästä syystä – halunnut väkivaltaisen jengin pomona estää murhan, hän olisi voinut tehdä sen vain sanomalla (tekijöille), että älkää tehkö sitä, aluesyyttäjä Perttu Könönen sanoi hovioikeudessa viime kuussa.

Oikeus on aiemmin katsonut, että veriteon motiivi liittyi Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehtyyn arvokuljetusryöstöön.

Volkan Ünsalin isä on sanonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen kuolemaansa. Palkkamurhasta aiemmin tuomituista neljästä miehestä yksi on sanonut olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija.

Kommentoi