KKO: Hiv-positiivisen suojaamaton seksi ei ollut rikos, sillä lääkityksen takia tartuntariski oli vähäinen – hovioikeuden tuomio törkeän pahoinpitelyn yrityksestä kumottiin

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, onko mies syyllistynyt törkeään pahoinpitelyn yritykseen. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Korkein oikeus (KKO) on kumonnut vankeustuomion, jonka hiv-positiivinen mies oli saanut oltuaan suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, vaikka tiesi kantavansa virusta. Hovioikeus oli tuominnut miehen kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.

Yhdyntöjä yli yksi, eikä hiv-tarttunut kumppaniin. Vaasan hovioikeus katsoi, että mies yritti vahingoittaa toisen osapuolen terveyttä olemalla tämän kanssa suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, vaikka oli tietoinen kantamastaan hi-viruksesta. Oikeuden mukaan näin mies yritti aiheuttaa kumppanille hiv-tartunnan.

Rikoksen törkeyttä perusteltiin kyseisen autoimmuunisairauden vakavuudella.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, onko mies syyllistynyt törkeään pahoinpitelyn yritykseen. Syyttäjä vaati rangaistusta ensisijaisesti törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja toissijaisesti vaaran aiheuttamisesta.

Lääkitys laskee veren virusmäärää

KKO toteaa ratkaisussaan, että hiv-tartunnan todennäköisyys riippuu ensi sijassa hiv-positiivisen virusmäärästä. Asiantuntijoiden mukaan hiv-positiivisella ihmisellä, joka ei käytä lääkitystä, on veren virusmäärä keskimäärin useita kymmeniä tuhansia viruskopioita millilitrassa verta. Sairauden edetessä määrä voi nousta miljooniin.

KKO kertoo, että asiantuntijalausuntojen perusteella tartuntariskiä ei ole, kun hiv-positiivinen osapuoli käyttää säännöllisesti lääkitystä, jonka hoitovaste on hyvä, eli veren virusmäärä pysyy alle 200 kopiossa millilitrassa.

Alle 40-vuotiaan miehen kertoman mukaan hän on käyttänyt viruslääkitystä jo vuosia. Tekoa edeltävänä kesänä vuonna 2016 hänellä oli lääkityksessä useamman kuukauden tauko, mutta hän aloitti lääkityksen uudelleen lokakuussa, alle kolme kuukautta ennen tekoa.

Tutkimuksessa pari viikkoa yhdynnän jälkeen virusta oli miehen veressä vain vähän.

– Hiv-infektion tartuntariski on siten ollut korkeintaan 1:1 250 ja (miehen) käyttämän lääkityksen ansiosta todennäköisesti vieläkin alhaisempi tai jopa poissuljettu, ratkaisussa todetaan.

Tartuntariskiä pienensi KKO:n mukaan myös se, että mies sai siemensyöksyn lakanalle.

Korkein oikeus hylkäsi syytteen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Samalla hylättiin myös vaihtoehtoinen syyte vaaran aiheuttamisesta.

– Hiv-infektion tarttuminen nyt kysymyksessä olevissa olosuhteissa on ollut niin epätodennäköistä, että käsillä ei ole ollut vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistössä tarkoitettua vaaraa, KKO totesi.

KKO ottanut aiemminkin kantaa

Korkein oikeus on ottanut aiemminkin kantaa samantyyppisissä tapauksissa. Vuonna 2015 annettiin kaksi ratkaisua tapauksista, joissa hiv-positiivinen oli käyttänyt lääkitystä ja ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä infektiostaan kertomatta. Sairaus ei tarttunut kumppaneihin.

Toinen ratkaisu koski useita anaaliyhdyntöjä. KKO katsoi, että hiv-tartunta on vakava seuraus ja että syytetty aiheutti törkeällä huolimattomuudella uhrille vakavan terveyden vaaran. Hänen katsottiin syyllistyneen vaaran aiheuttamiseen.

Toisessa ratkaisussa oli kyse emätinyhdynnästä ja siitä, oliko hiv-infektion tarttumista pidettävä sillä tavalla todennäköisenä, että teko oli törkeän pahoinpitelyn yritys. Korkein oikeus katsoi, että tartunnan todennäköisyys oli vähäinen. Syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylättiin.

KKO on antanut ratkaisun myös kolmannessa tapauksessa, jossa suojaamattomia sukupuoliyhteyksiä oli useita ja hiv-infektio tarttui uhriin. KKO katsoi infektion olevan törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitettu vakava sairaus ja piti tekoa myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Syytetty tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä.

Kommentoi