Palkkioilla yritetään vauhdittaa rekrytointia – Kanta-Hämeessä uudesta kätilöstä vinkkaavalle työkaverille tonni, Tampereella ja Kajaanissa tehtaiden työläisille palkkioita

Tamperelainen Framery onnistui nopeuttamaan rekrytointia vinkkipalkkiolla. Kuvassa henkilöstöjohtaja Anni Hallila. Laura Ukkonen / LEHTIKUVA

Anne Salomäki / STT

Kaveri kollegaksi ja kummallekin tonni ekstraa tilipussiin? Tällä filosofialla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri etsii ainakin osittaista ratkaisua hoitajapulaan.

Kun vakituiseen tehtävään rekrytoidaan sairaanhoitaja, kätilö tai röntgenhoitaja, kuuden kuukauden työssäolon jälkeen hänelle maksetaan palkan päälle tuhannen euron kertakorvaus. Samanlaisen korvauksen saa jo talossa oleva työntekijä, jos rekrytointi toteutuu hänen suosituksestaan. Suosittelijan tehtävällä ei ole palkkion kannalta merkitystä.

Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua kertoo STT:lle, että palkkiojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuun alussa ja ensimmäinen palkkiorekrytointi on jo toteutumaisillaan. Yksi rekrytointi ei tosin vielä tilannetta ratkaise, sillä haussa on tälläkin hetkellä yhdeksän hoitajan paikkaa.

– Toivotaan, että joku tähän koukkuun tarttuu.

Kokeilu kestää helmikuun loppuun. Jos kokemukset ovat hyviä, käytäntöä saatetaan jatkaa kokeilun jälkeen.

Vauhtia ja volyymia vinkkipalkkiolla

Rekrypalkkiot ovat entuudestaan tuttuja esimerkiksi it-alalta, jossa niitä on käytetty vuosikausia.

Äänieristettyjä työtiloja valmistava tamperelainen Framery otti rekrypalkkion käyttöön kesällä. Jos uusi tuotantotyöntekijä rekrytoidaan nykyisen työntekijän vinkistä, palkkaan lisätään 300 euron kertakorvaus.

Henkilöstöjohtaja Anni Hallila sanoo STT:lle, että työkavereiden kavereita on rekrytoitu aiemminkin. Kesällä tilanne kuitenkin muuttui niin, että uusia tuotantotyöntekijöitä tarvittiin kuukauden varoitusajalla yhteensä 40.

– Tarvittiin vauhtia ja volyymia, Hallila kuvailee.

Jo ensimmäisten päivien aikana tuli yli 30 vinkkiä, ja Hallilan mukaan 40 paikasta 37 on täytetty. Palkkiokäytäntöä ei kuitenkaan lopetettu, sillä tarve on edelleen kasvanut. Nyt Framery rekrytoi ihmisiä sekä suoraan että kahden henkilöstövuokrauskumppanin kautta.

Päijät-Hämeessä toimiva, teollisuusyrityksiä palveleva Kilta Henkilöstöpalvelu on pyörittänyt jo yli 15 vuoden ajan Kavalla kaverisi -kampanjaa. Toimitusjohtaja Kirsi Naamanka kertoo STT:lle idean syntyneen siitä, että hyviksi todettujen työntekijöiden lähipiiristä tuntui löytyvän lisää sopivia tekijöitä.

Palkkio vaihtelee Naamankan sanoin "tilanteen mukaan", ja joskus kyse voi olla rahallisen korvauksen sijaan esimerkiksi elokuvalipuista. Korvauksen saa, kun kavalletun työntekijän kanssa on solmittu työsopimus.

– Yleensä hyvä työntekijä vakinaistetaan sitten suoraan yritykseen, Naamanka sanoo.

Palkkio heti rekryn jälkeen

Kainuussa raitio- ja junanvaunuja valmistava Transtech suunnittelee rekrypalkkion käyttöönottoa. Toimitusjohtaja Juha Vierros ei vielä halua ottaa kantaa palkkion suuruuteen tai suuruusluokkaan, sillä päätöstä ei ole vielä tehty.

Osaajatarvetta on sekä tuotannossa että erilaisissa toimihenkilötehtävissä. Tarkoitus on, että palkkio maksetaan jatkossa kaikkiin avoimiin tehtäviin rekrytoiduista, kun vinkkaaja on valmiiksi talossa töissä.

Palkkio on tarkoitus maksaa heti eikä esimerkiksi vasta koeajan päätyttyä.

– Näkemykseni on, että jos palkkion maksaa vasta koeajan jälkeen, se menettää vaikutustaan. Meidän pitää rekrytointiprosessissa nähdä, onko kaveri sellainen, joka me halutaan palkata, Vierros sanoo STT:lle.

Palkkio otetaan käyttöön Vierroksen mukaan lähiviikkojen aikana. Tavoitteena on seurata pitkällä tähtäimellä, kuinka paljon palkkio parantaa yrityksen kykyä palkata osaajia.

Hoitajapula pidentää hoitojonoja

Framerya lukuun ottamatta kaikki haastateltavat perustelevat rekrypalkkiota työvoimapulalla. Myös Frameryn Hallila tosin huomauttaa hakemusten määrän vähentyneen ja yhteistyökumppanien puhuneen hankaluuksista löytää hakijoita.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tilanne on pitkään ollut hankala. Henkilöstöjohtaja Alaluusuan mukaan pari leikkaussalia on ollut keväästä lähtien suljettuna, koska hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Viikossa on siis kolmisenkymmentä ja kuukausitasolla noin sata leikkausta vähemmän kuin täydellä hoitajamitoituksella pystyttäisiin tekemään.

– Se lisää hoitojonoja merkittävästi, ja ne olivat liian pitkiä jo ennestäänkin, Alaluusua sanoo.

Toinen syy palkkiokokeiluun on se, että hoitajavaje kuormittaa nykyisiä työntekijöitä. Alaluusua huomauttaa, että pahimmassa tapauksessa tämä voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Kainuussa valtava osaajavaje

Transtechin Vierros kutsuu työvoimapulaa valtavaksi. Yritys on tänä vuonna palkannut yli 150 ihmistä, mutta erityisesti ammattitaitoisia hitsaajia ja pintakäsittelijöitä puuttuu edelleen. Vajetta on nähtävissä lähitulevaisuudessa myös kokoonpanon työntekijöistä.

– Tällä markkina-alueella niitä osaajia, joita me tarvitsemme, ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Nyt joudumme etsimään Suomen rajojen ulkopuolelta, Vierros kertoo.

Suomessakin toki on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita. Vierros vakuuttaa, että Kainuun seudulla olevat ihmiset on "perattu läpi moneen kertaan" ja kaikki, jotka kouluttamalla tai työkyvyn puolesta voidaan työllistää, on otettu töihin. Nyt työntekijöitä on tullut muun muassa Puolasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Vierroksen mielestä ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiprosessi on Suomessa rikki. Viime viikolla työministeri Tuula Haatainen (sd.) lupasi ensi kesään mennessä erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille nopeutetun maahanmuuttoprosessin. Vierroksen näkemys on, että tämä on aivan liian myöhään ja aivan liian vähän.

– Tarvitsemme perusammattilaisia, joille on tarjolla pysyvä työsuhde. Miksi prosessin pitää kestää ja olla niin monimutkainen? Luotettavan kotimaisen työnantajan kohdella prosessi voisi olla hyvin nopea.

Paikallisten toimijoiden eli kaupungin ja aluehallintoviraston kanssa yhteistyö Vierroksen mukaan sujuu. Heistä on apua esimerkiksi silloin, kun yksi perheenjäsen saa työpaikan Transtechilta ja mukana muuttava puoliso on muunlaisia töitä vailla.

Tilanne pahempi kuin ennen koronaa

Myös Kilta Henkilöstöpalvelun Naamanka kuvailee pulaa "ihan hirveäksi", ja sellainen se oli jo ennen koronaa.

– Kun tuli korona-aika, yrityksissä tilauskannat romahtivat ja tuli lomautuksia, jolloin markkinoille vapautui työvoimaa. Nyt kun tilanne on parempi ja lomautetut on kutsuttu takaisin töihin, tilanne on pahempi kuin ennen koronaa, hän sanoo.

Pulaa on muun muassa tuotannon työntekijöistä ja toimihenkilöistä. Rekrykoulutuksiinkaan ei ole ollut helppoa löytää väkeä.

– Tilanne muistuttaa hyvin paljon vuosia 2006–2007, kun talous ylikuumeni. Ihan samoja merkkejä on ilmassa, Naamanka kertoo.

Naamanka arvioi, että osa paikoista jää kokonaan täyttämättä, kun tekijöitä ei löydy. Teollisuusalan yritykset saattavat sitten alkaa etsiä alihankkijoita Suomen ulkopuolelta.

– On riski, että nämä työpaikat siirtyvät pysyvästi pois Suomesta.

Entä palkkapussin paisuttaminen?

Miksi työvoimapulasta kärsivät yritykset eivät korota palkkoja niin, että työpaikat alkaisivat kiinnostaa? Naamanka pitää palkkoja kilpailukykyisinä vaadittuun osaamiseen nähden. Hän syyttää kannustinloukkuja työttömien passivoimisesta.

– Työnantajan täytyy olla johdonmukainen työvoimapulasta huolimatta, eikä uudelle työntekijälle voi heti maksaa enempää kuin mitä muut työntekijät saavat. Ensin täytyy näyttää osaamisensa, ja kokemuksen karttuessa myös palkkataso nousee.

Henkilöstöjohtaja Alaluusua Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä korostaa, että niin hoitohenkilöstön kuin monen muunkin ammattiryhmän osalta tasokorotus olisi paikallaan ja ansaittu ja sellainen mielellään annettaisiinkin.

– Työnantajana meillä ei ole siihen varaa. Tilanne on vaikea ja kärsii lisää siitä, että kun ammattiryhmä on niin iso, muutaman kymmenen euron korotus olisi meille vuositasolla satojatuhansia euroja. Sama tilanne on muillakin työnantajilla.

Sairaanhoitopiiri ei pyri palkkajohtajaksi. Alaluusua huomauttaa, että myös työympäristö ja työn sisältö sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön vaikuttavat työssä viihtymiseen. Rekrytointipalkkion ohella sairaanhoitopiiri onkin pyrkinyt parantamaan työssä jaksamista monin eri keinoin.

Kommentoi