Oppositio kritisoi hallituksen budjettiriihtä kyselytunnilla – Orpo syytti riittämättömistä työllisyyspäätöksistä

Orpo peräänkuulutti päätöksiä paikallisesta sopimisesta, sosiaaliturvan uudistamisesta kannustavaksi ja verotuksen keventämisestä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti hallitusta eduskunnan kyselytunnilla siitä, että budjettiriihessä ei tehty hänen mukaansa riittäviä työllisyyspäätöksiä.

– Te ette ole tehneet todellisia työllisyystoimia, ja mitä olemme tähän mennessä nähneet riihen tuloksista, ei niitä ole syntynyt toden teolla nytkään. Onko niin, ettette pysty riidoiltanne asioista sopimaan, vai miksi päätöksiä ei syntynyt taaskaan? Orpo kysyi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) nosti vastauspuheenvuorossaan vastaesimerkeiksi hallituksen päätökset muun muassa opintotuen tulorajojen nostosta, yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen muutoksista ja työperäisen maahanmuuton helpottamisesta.

– Muun muassa tämänkaltaisia päätöksiä me nyt teimme, ja olen niistä äärimmäisen tyytyväinen. Rakenteelliset toimet, 450 miljoonaa vaikutuksiltaan, on kaikki valmistelussa, ja ne kaikki toimitetaan eduskuntaan. Ja loput kaipaamanne päätökset, tämä hallitus tulee ne tekemään, Saarikko sanoi.

"Siitä ei puutu ainoastaan nolla"

Orpo kiitti monista toimista, mutta katsoi, että niiden mittaluokka ei ollut riittävä.

– Nämä toimet, joita luettelette, ovat hyviä toimia ja tärkeitä toimia, mutta pisara meressä siinä mittakaavassa, mitä teidän pitäisi tehdä. Te tavoittelitte työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla kymmenessä vuodessa. Siitä ei puutu ainoastaan nolla vaan kaksi nollaa! 10 vuodessa pitäisi tehdä 10 miljardilla euron vahvistavia toimia, Orpo kritisoi.

Hän peräänkuulutti päätöksiä paikallisesta sopimisesta, sosiaaliturvan uudistamisesta kannustavaksi ja verotuksen keventämisestä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi Orpolle, että työllisyyden, talouskasvun ja investointien kehityksen valossa hallituksen talouspolitiikkaa voidaan pitää onnistuneena.

– Rakenteelliset toimet ovat tärkeitä. Niitä olemme tehneet ja tulemme tekemään. Ja isossa mittakaavassa merkittävin teko, minkä tämä hallitus on tehnyt työllisyyden eteen, on ollut koronan onnistunut hoito. Sen vuoksi meidän taloudellamme on nyt valoisat näkymät, Marin sanoi.

Velkaa hyvässä taloustilanteessakin

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen kummasteli sitä, että hyvässä taloudellisen kehityksen tilanteessakin hallitus ottaa lisää velkaa.

– Miten on mahdollista, että kun talous kasvaa enemmän kuin vuosikausiin ja sen myötä myöskin verotulokehitys on myönteistä, niin tässäkin tilanteessa hallitus rikkoo omia menokehyksiään lähes miljardilla ja ottaa uutta velkaa lähes 7 miljardia ensi vuonna? hän kysyi.

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan ensi vuoden alijäämä näyttää noin 7 miljardia pienemmältä kuin kuluvana vuonna, eli suunta on oikea. Nyt korona-ajan poikkeuksellisen suuren velanoton jälkeen velkaantuminen on hänen mukaansa asettumassa 2010-luvun alkupuolen tasolle mutta oikeansuuntaiselle uralle.

– Ja tuolla hyvällä uralla ei pysytä vain puhumalla velasta, joka huolettaa kaikkia suomalaisia, vaan puhumalla myös työllisyydestä, tekemällä toimia sen eteen ja varmistamalla, että yritykset haluavat palkata väkeä, että väkeä on, joka voi työtä ottaa vastaan, ja että uuteen investoidaan. Kaikkeen tähän hallitus budjetissaan panostaa, Saarikko sanoi.

Oikeusvaltion rahoitus huolettaa

Perussuomalaisten Leena Meri taas kertoi huolensa siitä, että lakivaliokunnan lausunnon mukaan oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytykset ovat vaarassa perusrahoituksen ongelmien vuoksi.

– Kuinka paljon te panostatte oikeusvaltioon Suomessa? Olkaa hyvä ja kertokaa, miten paljon ja pysyvästi tänne puolelle tulee rahoitusta, hän sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan hallitus lisäsi ensi vuodelle poliisin määrärahoja tähän vuoteen verrattuna, mikä näkyy oikeudenhoidossa.

– Budjettineuvotteluissa on siis tehty sellaisia korjausliikkeitä, joilla pääsemme paremmalle uralle kuin missä tänä päivänä olemme. Suunta on se, että panostetaan enemmän kuin kuluvana vuonna, Henriksson vastasi.

Kommentoi