Itämerennorpan metsästykseen ei elokuusta alkaen vaadita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa. Itämerennorppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa.
Tällä hetkellä metsästys on sallittua ainoastaan Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Itämerennorpat aiheuttavat alueella vahinkoja ammattikalastajille.
– Muutoksella halutaan nostaa itämerennorpan arvoa vahinkoeläimestä arvostetuksi riistalajiksi. EU-lainsäädännön mukainen hyljetuotekauppakielto aiheuttaa tosin sen, että pyydettyjä hylkeitä voi hyödyntää vain metsästäjien omassa taloudessa, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) tiedotteessa.
Itämerennorppa luokiteltiin viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi eli se ei ole enää uhanalainen.
Suomella ja Ruotsilla on omat metsästyskiintiöt saman alueen norppakantaan
Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvasen mukaan itämerennorppakanta kestää jonkin verran metsästystä, mutta sen pitäisi antaa vahvistua.
– Itämerennorppa on jo nyt silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen laji. Lisäksi ilmastonmuutos on uhka norpalle, Tolvanen sanoo.
Hän kertoo, että itämerennorpat ovat lisääntyessään riippuvaisia lumesta ja jäästä. Huonot jäätalvet ovat uhka norppakannalle.
Tolvanen korostaa, että Suomen ja Ruotsin metsästyskiintiöt kohdistuvat samaan Perämeren alueen norppakantaan.
WWF on linjannut näkökulmansa myös maa- ja metsäministeriölle ennen päätöstä toimitetussa lausunnossa. Lausunnossa todettiin, että Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä Perämeren norppakannalle yhteinen hoitosuunnitelma, jossa metsästyskiintiöt sekä metsästysalueet sovittaisiin yhdessä. Lausunnon mukaan itämerennorpan suurin sallittu saalismäärä pitäisi Suomessa ja Ruotsissa asettaa yhteensä 150 norppaan. Tällä hetkellä Suomen metsästyskiintiö on 375 yksilöä, kun Ruotsin vastaava luku on 420.