Kiinan kommunistipuolueen taival on ollut tutkijan mukaan aaltoileva – Xin aikakaudella "on otettu tykit käyttöön kärpästen ampumiseksi"

Xi Jinping on Kiinan presidentti. AFP / LEHTIKUVA

Minna Pulli / STT

Köyhästä maasta suurvallaksi ponnistanut Kiina saavuttaa torstaina jälleen yhden virstanpylvään, kun maassa juhlitaan hallitsevan kommunistipuolueen satavuotista taivalta. Juhlallisuuksia on järjestelty salassa.

Kun pohditaan nyt pyöreitä vuosia täyttävän puolueen kehitystä, nousee suomalaistutkijan mieleen sana aaltoliike.

– Kiinan autoritaarisessa kehityksessä on tapahtunut laajaa aaltoliikettä, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

– Tiananmenin aukion mielenosoitusten jälkeen tuli yksi kiristymisen aalto. Kuri puolueen sisällä ja laajemmin yhteiskunnassakin oli tiukempi. Esimerkiksi lapsia ja opiskelijoita alettiin kouluttaa isänmaallisella kasvatuksella, Sinkkonen sanoo STT:lle.

Presidentti Hu Jintaon kaudella puolestaan pikkuhiljaa siirryttiin löysempään politiikkaan ja puhuttiin puolueen sisäisestä demokratiasta. Nykyisen presidentin Xi Jinpingin kaudella suunta on ollut jälleen kiristyvä.

– Valta keskittyy pienemmälle porukalle, ja laajempi poliittinen toimintavapaus on vähentynyt, Sinkkonen arvioi.

Hänen mukaansa varmoja syitä tähän on vaikea sanoa, koska päätöksenteon taustoja ei juurikaan avata. Hän kuitenkin uskoo, että muuallakin maailmassa näkyvä trendi ruohonjuuritason liikkeiden toiminnasta vaikuttaa myös Kiinan johdon toimiin.

– Ruohonjuuritason liikkeet ovat viime vuosina olleet isompi uhka autoritaarisille hallinnoille kuin se, että joku eliitin sisältä puukottaisivat selkään. Tämä on näkynyt esimerkiksi Valko-Venäjällä.

Kiina on tutkijan mukaan reagoinut uhkaan hyvin voimakkaasti, jopa radikaalisti.

– On otettu tykit käyttöön kärpästen ampumiseksi.

Koska kansan ei haluta yhdistyvän yhden liikkeen alle, käytössä on Sinkkosen mukaan useita eri keinoja, joilla juuritason liikkeiden ja opposition muodostumista pyritään ehkäisemään. Keinot ovat toimivia.

– Tiananmen oli edellinen sellainen tapahtuma, jossa oli siemeniä myös isompaan liikkeeseen, mutta sen jälkeen ei ole noussut esille kysymystä, joka yhdistäisi eri sosiaaliluokkia ja ryhmiä. On myös hankala keksiä, mikä voisi olla sellainen kysymys, Sinkkonen sanoo.

Legitimiteetti nojaa talouskasvuun

Kommunistipuolueen legitimiteetti nojaa Sinkkosen mukaan nykyään vahvasti talouskasvuun, joka lähti liikkeelle avautumispolitiikan seurauksena 1970-luvun loppupuolelta. Tämä tuo mukanaan myös haasteen Xille ja hänen hallinnolleen.

– Kiinan pitäisi nyt pystyä uudistamaan talouttaan ja olla edelläkävijä digitalisaatiossa. Jos tekniikkaharppaus ja talouden ylläpitäminen uusilla keinoilla päätyvät mahalaskuun, se ei ole puolueen kannalta hyvä asia, Sinkkonen summaa.

Mahalaskun välttäminen ei ole täysin Kiinassa omissa käsissä, vaan siihen vaikuttaa muun muassa Kiinan suhde Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump muun muassa asetti talouspakotteita Kiinalle, eikä suhtautuminen ole juurikaan muuttunut Trumpin seuraajan Joe Bidenin kaudella.

Myös EU on ottanut viime vuosina tiukemman linjan Kiinaa kohtaan muun muassa uiguureiden kohtelun takia. Suhtautuminen Kiinaan on kuitenkin aiemmin jakanut voimakkaasti EU-maita, ja näin voi Sinkkosen mukaan mahdollisesti käydä jatkossakin.

– Tietyt maat voivat laittaa Kiinan-kaupan ykkösprioriteetiksi, kun toiset haluavat taas korostaa enemmän ihmisoikeuspuolta.

Suhtautumiseen voi osaltaan vaikuttaa se, kuinka tehokkaasti Kiina onnistuu kehittämään talouttaan ja tuotteitaan. Mitä enemmän Kiinalla on tarjottavaa, sitä houkuttelevampaa muille maille voi olla asettaa kaupankäynti muiden asioiden edelle.

Ulkopoliittisesti Kiinalle on tärkeää pitää myös lähialueensa rauhallisina. Hongkong on Sinkkosen mukaan Kiinan näkökulmasta saatu kuriin, mutta lähettyvillä on myös monta muuta kriisipesäkettä.

Mielessä seuraavat sata vuotta

Torstain juhlallisuuksilta Sinkkonen odottaa ainakin puheita, joissa nostetaan esille tulevaisuuden suuntaviivoja ja muistellaan menneitä. Seuraavat sata vuotta varmasti pidetään myös mielessä.

Juhlapäivän kunniaksi ei poikkeuksellisesti järjestetä sotilasparaatia. Ohjelmassa odotetaan kuitenkin olevan muun muassa presidentti Xin puhe.

Puolueen perustamispäivän, 1. heinäkuuta on valinnut mielivaltaisesti Kiinan kansantasavallan perustaja Mao Zedong.

Kommentoi