Kunnanvaltuutetut ovat suurituloisempia ja koulutetumpia kuin äänestäjät – aliedustettuja ovat ulkomaalaistaustaiset ja yksineläjät

Ehdokkaiden tulojen mediaani on 28 400 euroa vuonna 2019, valittujen 33 700 euroa. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Kuntavaaleissa näkyi jälleen kerran se, miten hyväosaisuus kasaantuu hyvinvoiville alueille, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Ennestään hyvinvoivilla alueilla äänestettiin aktiivisesti omia edustajia valtuustoihin, ja korkeasti koulutetut äänestävät mielellään toisia korkeasti koulutettuja, Wass toteaa.

Valittujen taustoista kerrotaan Tilastokeskuksen kuntavaalianalyysissä , jossa ilmenee, että kuntavaaliehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat sekä suurituloisempia että paremmin koulutettuja kuin äänioikeutetut.

Lähes 90 prosentilla ehdokkaista on perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuilla osuus on 76 prosenttia. Korkein koulutustaso oli vihreillä ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun äänioikeutetuilla osuus on 24 prosenttia.

Ehdokkaiden tulojen mediaani on 28 400 euroa vuonna 2019, valittujen 33 700 euroa. Äänioikeutetuilla mediaani on 22 300. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluu ehdokkaista 18 prosenttia ja valituista lähes 30 prosenttia.

–  Sillä keitä kunnanvaltuustossa istuu ja ketkä tulevat valituksi, on harjoitetun politiikan kannalta aika dramaattinen vaikutus. Missään vaaleissa ei oikeastaan pysty niin paljon vaikuttamaan, Wass sanoo STT:lle.

On tutkittu, että alueilla joilla on oma edustaja kuntatasolla, laskee todennäköisyys koulun lakkauttamiselle merkittävästi, Wass huomauttaa.

– Kuntavaalit on eriarvoisuuksien kiihdyttämö. Hyvinvoivat alueet, joissa äänestysprosentti on korkea, ovat tietoisia mekanismeista ja äänestävät omia tyyppejä valtuustoihin. Päätökset tuovat lisää etuja niille, joilla niitä jo lähtökohtaisesti on.

Hyväosaisuuden kasautumista on vaikea katkaista.

– Edunsaajien on vaikea nähdä sitä, kun järjestelmä tuottaa itselle etuuksia.

Miesten ja naisten teemat eroavat

Kuntavaalitilastossa näkyi myös se, että naisten osuus valituista jatkui nousuaan ja oli nyt 40,2 prosenttia. Sama asteittainen kasvu näkyi myös viime eduskuntavaaleissa, toteaa E2 Tutkimuksen tutkija Jussi Westinen.

Erityisen näkyvä ero syntyi vihreiden tuloksessa. Vihreistä ehdokkaista 60 prosenttia oli naisia, mutta valittujen joukossa osuus nousi peräti 74 prosenttiin, eli 14 prosenttiyksikköä suuremmaksi.

Vihreille näin suuri ero on haaste, hän sanoo.

– Miten he saisivat esille sen, että miehetkin pystyisivät identifioitumaan puolueeseen? Jotta kannatusta pystyy nostattamaan paljon, tarvitaan sekä miesten että naisten ääniä.

Vastakkaista laitaa edusti perussuomalaiset, joiden ehdokkaista 22 prosenttia ja valituista 21 prosenttia oli naisia.

– Perussuomalaisilla tilanne on käänteinen ja he ja vihreät ovat tavallaan toistensa peilikuvia.

Puolueiden esille nostamat teemat kiihdyttävät kehitystä.

– On tietyllä tapaa itseään ruokkiva kierre, että alkaa muodostua äijäpuolueen tai feministisen puolueen profiili, kun on tarpeeksi paljon toinen toisiaan vahvistavia tekijöitä. Maahanmuutto- ja vähemmistövastaisuus, kansallismielisyys ja ilmastoponnisteluiden vastaisuus on yleisempää miesten keskuudessa. Naisten joukossa on päinvastoin, heillä korostuvat sukupuolisensitiivisyys, feminismi ja ilmastoteot.

Ero sukupuolten välillä luo pohjaa blokkiutumiselle.

– Jako punavihreään ja keskusta-oikeistolaiseen blokkiin toteutuu sukupuolen kohdalla. Naisten osuus on suurin vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton joukossa, kun taas keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla on miesenemmistö.

Aluevaaleissa uskottavuus pelissä

Kuntavaalien toisella puolen häämöttävät jo ensi tammikuun aluevaalit, joiden järjestäminen varmistui sote-uudistuksen hyväksymisen myötä. Sekä Westinen että Wass pitävät niiden äänestysvilkkautta ratkaisevana kysymyksenä.

– Aluevaaleissa varmaan jännitetään äänestysprosenttia tavallistakin enemmän. Jos jää karusti alle kuntavaalien, niin edustajien saama valtakirja kansalta on huterammalla pohjalla, Westinen sanoo.

Wassin mukaan tulevissa vaaleissa tarvitaan puolueille taloudellista tukea kampanjointiin.

– Ehdokashankinta on siinä ihan keskeinen. Pitää saada kirkastettua äänestäjille, mikä on aluevaltuustojen merkitys. Se ei kirkastu, ellei kampanjoida kunnolla. Tarvitaan varmistus, että edustuksellisuus toteutuu, ettei eliittikehä lähde pyörimään vielä lisää, Wass sanoo.

Kommentoi