Mökkibarometri: Etätyön tekeminen mökiltä kasvanut voimakkaasti korona-aikana

Nainen etätöissä Kouvolan Vuohijärvellä 25. toukokuuta 2020. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Anniina Korpela / STT

Koronan aiheuttama etätyöaalto näkyy selkeästi vapaa-ajan asunnoilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen tekemästä Mökkibarometristä. Viime vuoden aikana entistä useammalla on ollut mahdollisuus kokeilla etätyön tekemistä vapaa-ajan asunnolla. Moni on tarttunut tähän tilaisuuteen.

Kyselyn mukaan vapaa-ajan asunnolla etätöissä on ollut 43 prosenttia niistä työssäkäyvistä, joille etätyö on mahdollista. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli seitsemän prosenttia.

Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneistä kaksi kolmasosaa oli halukkaita ja neljäsosa mahdollisesti halukkaita lisäämään etätöitä mökillä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan maakunnissa pitäisi satsata siihen, että etätyö olisi entistä sujuvampaa.

– On tärkeää panostaa yhteyksiin ja niiden vahvistamiseen. Kun yhteydet toimivat, pääkaupunkiseudulla voi käydä harvemmin, Leppä sanoo.

Ympäristöystävällisen kotimaan-matkailun kasvu mökkeilysuosion taustalla

Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika on kasvanut huomattavasti, ja yhä useampi kyselyyn vastanneista uskoi vapaa-ajan asuntonsa käytön kasvavan entisestään seuraavan kolmen vuoden aikana.

Säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa käyttäviä on Suomessa 2,4–2,9 miljoonaa, riippuen hieman erilaisista laskentatavoista ja vapaa-ajan asunnon määritelmästä.

Vuonna 2020 mökkeiltiin keskimäärin 103 päivää, mikä on yli kaksikymmentä päivää enemmän kuin vuoden 2016 Mökkibarometrissa.

Mökkeily kasvoi erityisen voimakkaasti vuodesta 2019 vuoteen 2020, jolloin yöpymisten määrä kasvoi kahdella viikolla. Voimakkainta kasvu oli maalis- ja huhtikuussa, mitä selittää koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne.

Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika oli kasvussa jo ennen koronaa. Mökkeilyn odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin.

– On paljon signaaleja, jotka puhuvat mökkikulttuurin jatkumisen puolesta, vaikka normaaliin arkeen palataankin, kertoo erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Mökkeilyn suosioon vaikuttavat etätyön lisääntyminen, ympäristöystävällisen kotimaan matkailun kasvu ja turvallisuushakuisuus. Ikääntyneet ikäluokat ovat myös entistä toimintakykyisempiä, joten mökkejä voidaan käyttää yhä vanhempana.

Mökkien varustetaso nousee, sähkötön mökki pian harvinaisuus

Suomessa on 500 000–600 000 vapaa-ajan asuntoa, joista yli 90 prosenttia sijaitsee vesistön läheisyydessä.

Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon etäisyys on keskiarvoltaan 108 kilometriä ja mediaaniltaan 50 kilometriä, Mökkibarometristä selviää. Pisin mökkimatka on uusimaalaisilla, keskimäärin 167 kilometriä. Yhdeksän kymmenestä mökkeilevästä taittaa etäisyyden autolla.

Fyysiset palvelut ovat etääntyneet vapaa-ajan asukkailta yhä kauemmas. Vapaa-ajan asunnolta on kauppaan keskimäärin nyt reilun 13 kilometrin matka.

Vapaa-ajan asuntojen varustetaso on selvästi noussut. Kyselyyn vastanneista yli puolet suunnitteli parantavansa vapaa-ajan asuntonsa varustusta entisestään seuraavan vuoden aikana.

– Parempaa varustelutasoa aletaan pitää normaalina suomalaisessa mökkikulttuurissa, kertoo Pitkänen.

Sähkölämmityksen pitäminen päällä talvella on selvästi aiempaa yleisempää. Kyselyyn vastanneilla osuus oli nyt 40 prosenttia, kun se on aiemmissa barometreissa ollut 30 prosentin paikkeilla.

Varustelun parantuessa vapaa-ajan asunnoilla on otettu käyttöön yhä enemmän uusiutuvaa energiaa.

– Mökeillä on paljon potentiaalia erilaisten kestävien ratkaisujen käyttöönottamiseen, ja mökkiläisillä varmasti tähän myös tahtotilaa, Pitkänen sanoo.

Varustetason parantumisesta huolimatta vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen koko on säilynyt samana kuin vuonna 2016. Vapaa-ajan asunnossa on tilaa keskimäärin 70 neliömetriä. Myös keskimääräinen majoituskapasiteetti, seitsemän vuodepaikkaa, on pysynyt samana.

Kaksoiskuntalaisuus jakoi voimakkaasti mökkiläisten mielipiteitä

Kyselyssä selvitettiin myös mökkiläisten suhtautumista kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuteen. Kaksoiskuntalaisuus jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Toisaalta moni ei osannut ottaa asiaan kantaa puoleen tai toiseen.

Kaksoiskuntalaisuus tarkoittaa, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan ja äänestää kunnassa, jossa he viettävät pitkiä aikoja vuodessa, esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla. Kaksoiskuntalaisuus edellyttäisi perustuslain muuttamista.

Ministeri Leppä kannattaa kaksoiskuntalaisuuden käyttöönottoa. Lepän mukaan Suomessa ei ole vielä tunnistettu tarpeeksi hyvin, miten palveluiden tarjoaminen kytkeytyy monipaikkaiseen asumiseen.

– Yhteiskunta on muutoksessa, ja meidän pitää vastata. Kaksoiskuntalaisuus on yksi vastaus. Vapaa-ajan asukkailla olisi parempi mahdollisuus palveluihin, ja hoitojonot tasapainottuisivat, Leppä sanoo.

Kyselyssä reilu kolmannes ulkokuntalaisista mökkiläisistä oli sitä mieltä, että kaksoiskuntalaisuus tulisi toteuttaa. Noin neljäsosa oli kaksoiskuntalaisuutta vastaan. Reilu kolmannes ei osannut sanoa.

Mielipidettä kaksoiskuntalaisuudesta kysyttiin myös mökkeilijöiltä, joiden vapaa-ajan asunto ja vakituinen asunto sijaitsevat samassa kunnassa. Heistäkin reilu kolmannes oli kaksoiskuntalaisuuden puolella ja vain noin viidesosa vastusti.

Barometri perustuu 5 000:lle vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn. Mökkibarometri toteutettiin maalis–huhtikuussa, ja kyselyssä kartoitettiin muun muassa vapaa-ajan asuntojen sijaintia, saavutettavuutta, käyttöä ja muutoksia etätyön tekemisessä. Lisäksi tarkasteltiin vapaa-ajan asukkaiden suhdetta vapaa-ajan asuntonsa sijaintikuntaan.

Kommentoi