Suomen Pankki korottaa talousennustettaan – kasvu kiihtyi keväällä

Pankin mukaan kasvu on kiihtynyt selvästi huhti–kesäkuussa. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Suomen Pankki korottaa talousennustettaan. Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Kasvu hidastuu kuitenkin 1,3 prosenttiin vuonna 2023.

Pankin mukaan kasvu on kiihtynyt selvästi huhti–kesäkuussa. Voimakkaiden raha- ja finanssipoliittisten toimien tukemana kokonaistuotantoon ei odoteta merkittävää pitkäaikaista supistumista, Suomen Pankki arvioi.

– Taloudessa on positiivinen pohjavire, mutta riskejä on molempiin suuntiin, sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum tiedotustilaisuudessa.

Pankki ennustaa, että Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa. Tuotanto supistui pandemian alussa jyrkästi, ja osa yrityksistä ja kotitalouksista kärsii edelleen sen vaikutuksista.

Talous kasvaa lähiaikoina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla, sillä kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen, Obstbaum arvioi.

Hän varoittaa kuitenkin, että nopea kasvuvaihe jää tilapäiseksi. Pitkää nopean kasvun kautta ei hänen mukaansa ole näkyvissä.

Talouskasvun hidastuminen 1,3 prosenttiin vuonna 2023 heijastaa pidemmän aikavälin haasteita, johon kuuluvat väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.

Rehn varoittaa kotitalouksia koroista

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan korkojen nousu ei ole näköpiirissä eikä edes horisontissa. Hän varoittaa kuitenkin kotitalouksia.

– Korot tulevat jossakin vaiheessa nousemaan, Rehn muistutti tiedotustilaisuudessa.

Hän huomauttaa, että Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista.

– Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa, Rehn painottaa.

Hänen mukaansa yritysten tuotannolliset investoinnit ovat vaimealla tasolla, mikä heijastuu tuottavuuteen.

– Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k-verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto, Rehn arvioi.

Luvut voivat antaa turhankin positiivisen kuvan

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että talousluvut ovat parantuneet merkittävästi koronan aiheuttamasta kuopasta. Vertailukausi eli viime vuoden huhti- ja toukokuu oli erittäin heikko.

– Jos katsotaan vuosimuutoksia, se voi antaa turhankin positiivisen kuvan, mutta kyllä siellä aidostikin ylöspäin mennään oikeastaan joka osa-alueella taloudessa, Kostiainen sanoo.

Työllisyysnäkymät ovat hänen mukaansa parantuneet, sillä esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut lähes koronaa edeltävälle tasolle.

Palvelualat, kuten hotellit, ravintolat ja matkailu, työllistävät paljon. Kun niitä päästään avaamaan, se alkaa näkyä työllisten määrässä.

Tavaravienti on vetänyt hyvin jo puoli vuotta maailmantalouden elpymisen imussa. Viennin arvon kasvamisen lisäksi vientimäärätkin ovat palautuneet koronaa edeltävälle tasolle.

– Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä, Kostiainen arvioi.

Hän huomauttaa, että näin nopeana kasvu ei voi kovin pitkään jatkua. Ensi vuoden puolella aletaan palautua normaaliin kasvuun, kun palautumisvaihe on ohitettu.

Talouden yleiskuva suotuisa

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander pitää talouden lyhyen aikavälin yleiskuvaa suotuisana tällä hetkellä. Näkemys on jopa vahvistunut toukokuun puolivälistä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisi talouskatsauksensa.

– Silloin nähtiin, että talous tulee kääntymään elpymisvaiheeseen tämän vuoden loppupuolella, ja ripeä kasvu jatkuu ensi vuoden. Tämä sama kuva meillä edelleen on, Spolander kertoo.

Valtiovarainministeriö julkaisee päivitetyn ennusteensa torstaina.

Spolanderin mukaan perusnäkemys on, että ripeän kasvun vaihe liittyy koronaepidemian purkautumiseen. Patoutunutta kysyntää on paljon. Kotitaloudet ovat säästäneet voimakkaasti, ja säästöt purkautuvat kulutukseksi.

– Erityisesti palvelusektori elpyy nopeasti loppuvuoden aikana ja ensi vuonna. Ensi vuonna vienti ja investoinnit kasvavat, koska maailmantalous elpyy voimakkaasti. Taustalla on voimakas maailmanlaajuinen elvytyspolitiikka, Spolander sanoo.

– Meillä on nopean kasvun rekyylimäinen vaihe, minkä jälkeen palaamme aika hitaahkolle kasvu-uralle.

Spolander arvioi, että Suomessa on palattava talouden peruskysymyksen ääreen. Kysymys on, mistä kasvu tulee pidemmällä aikavälillä, kun työikäinen väestö supistuu.

Danske Bank korottaa ennustettaan

Myös Danske Bank korottaa Suomen talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle. Pankki arvioi bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun kevään ennusteessa kasvulukemaksi enteiltiin 2,3 prosenttia.

Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 2,9 prosenttia eli kasvu on hivenen vaisumpaa kuin kevään ennusteessa. Dansken mukaan jo ensi vuoden aikana nousutahti madaltuu.

Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo pankin tiedotteessa, että ikääntyvällä Suomella on edessään koronan jälkeen vanhat tutut haasteet, jotka uhkaavat hyydyttää kasvun ensi vuoden jälkeen.

Tilastokäyrät sojottavat ylöspäin

Tilastokeskus on julkaissut viime aikoina tukun tilastoja, jotka kertovat talouden elpymisestä vuoden takaisesta syvästä koronakuopasta.

Tänään julkistettu tilasto kansantalouden tuotannosta osoittaa, että työpäiväkorjattu tuotanto kohosi huhtikuussa 6,4 prosenttia vuoden takaisesta. Huhtikuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 1,9 prosenttia maaliskuusta.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat huhtikuussa 44 prosenttia viime vuoden huhtikuusta.

Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto nousi huhtikuussa yli 12 prosenttia vuoden takaisesta. Kyse on ensimmäisestä kuukaudesta, jolloin palvelualoilla kirjattiin kasvua koronan alun jälkeen.

Koronakuoppa ei kuitenkaan vielä täyttynyt, sillä liikevaihto oli edelleen vuoden 2019 huhtikuuta jäljessä.

Kommentoi