Taloyhtiön hallituksen hutilointi tuli kalliiksi osakkaille – tätä tärkeää paperia ei pidä tehdä "kuin renkaita potkien"

Kunnossapitotarveselvitykseen pitää kirjata taloyhtiöiden tulevat korjaustarpeet viiden vuoden aikajänteellä. Arkisto / Johanna Erjonsalo

Mikko Välimaa

Taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys on syytä tehdä huolella, muistuttaa Isännöintiliitto.

Mikäli taloyhtiön hallitus ei hoida velvollisuuttaan laatia perusteellista kunnossapitotarveselvitystä, voi edessä olla pahimmillaan kallis oikeusriita.

Isännöintiliitto kertoo tiedotteessa Vaasan hovioikeuden taannoisesta päätöksestä, jonka mukaan taloyhtiö velvoitettiin maksamaan vahingon korvauksia yhdelle osakkaalle. Riidan taustalla oli ylimalkaisesti tehty kunnossapitotarveselvitys, jonka takia yhtiöstä asunnon hankkinut osakas maksoi asunnostaan liian korkean hinnan.

Hovioikeus velvoitti taloyhtiön korvaamaan osakkaalle asunnon korjauksesta aiheutuneet sijaisasumisen kustannukset sekä muuttokulut.

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo, että kunnossapitotarveselvityksen ideana on auttaa taloyhtiön hallitusta, osakkaita ja asunnon ostajia. Monessa taloyhtiössä selvitys tehdään kuitenkin ylimalkaisesti.

– Kunnossapitotarveselvityksiä on moneen lähtöön. Niissä ei välttämättä kerrota, mitä korjauksia lähivuosina pitää tehdä tai ne kerrotaan epämääräisesti. Pahimmillaan ne kertovat taloyhtiön tilasta yhtä paljon kuin renkaiden potkiminen autosta, Koro-Kanerva toteaa tiedotteessa.

Erityisesti asuntokauppaa harkittaessa kunnossapitotarveselvitykseen kannattaa perehtyä tarkasti.

Lain mukaan taloyhtiöiden hallitusten pitää tehdä vuosittain kunnossapitotarveselvitys, johon listataan viiden vuoden tähtäimellä taloyhtiön keskeisimmät korjaukset ja remontit. Selvitys pitää esittää vuosittain yhtiökokouksessa.

Isännöintiliitto haluaisi muuttaa lakia niin, että yli 10 huoneiston taloyhtiöissä kunnossapitotarpeet pitäisi kirjata kymmenen vuoden päähän. Lisäksi kunnossapitotarveselvityksen taustalla pitäisi liiton mielestä olla asiantuntijan tekemä kuntoarvio.

– Korjausten tulisi pohjautua teknisen asiantuntijan tekemään kuntoarvioon ja huolelliseen suunnitteluun, joista osakkaat ovat hyvissä ajoin tietoisia. Tällöin osakkaiden on helpompi sitoutua pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon ja he ymmärtävät myös hallituksen sekä isännöinnin tärkeän roolin siinä, katsoo Isännöintiliiton vaikuttamistyöryhmän puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtajistoon kuuluva Tiia Granberg tiedotteessa.

Isännöintiliitto on antanut kunnossapitotarveselvityksen muutoksista useita lausuntoja. Liitto kertoo, että sen uusin esitys on nyt oikeusministeriön muutostarvelistalla.

Kommentoi