Etla arvostelee Marinin hallituksen päätöstä valtiontalouden menokehysten ylittämisestä: "Uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvostelee kovin sanoin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöstä valtiontalouden menokehysten ylittämisestä tulevina vuosina. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvostelee kovin sanoin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöstä valtiontalouden menokehysten ylittämisestä tulevina vuosina.

Hallitus linjasi kevään kehysriihessä, että menokehykset ylitetään ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja vielä sitä seuraavana vuonna 500 miljoonalla eurolla. Riita valtion lähivuosien rahankäytöstä oli lähellä johtaa koko hallituksen kaatumiseen kehysriihessä.

Etlan mielestä menokehysten ylittämistä vuosina 2022–2023 ei voi pitää perusteltuna. Etla katsoo, että kehyksiin palaaminen olisi koronatilanteen perusteella täysin mahdollista jo ensi vuonna.

– Rokotusten avulla saavutetaan laumasuoja jo syksyyn 2021 mennessä, ja talouskasvu on käynnistymässä voimakkaana, Etla perustelee maanantaina julkaistussa selvityksessään.

Selvityksen otsikolla "Finanssipolitiikka seilaa ilman ankkuria" ovat kirjoittaneet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja Tero Kuusi ja tutkija Päivi Puonti.

"Tämänkaltainen politiikka tuhoaa Suomen tulevaisuuden"

Etlan mielestä Marinin hallituksen päätös nostaa menokehyksiä kesken hallituskauden uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta.

– Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla, Etla kirjoittaa.

Etla katsoo, että tällä vaalikaudella valtion menokehyksen ja laajemmin finanssipolitiikan tavoitteiden noudattamisessa on epäonnistuttu. Kangasharjun mukaan hallitus on käytännössä keskittynyt lähinnä suhdannepolitiikkaan sekä joukkoon erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita.

– Finanssipolitiikan viritys näyttäytyy näiden toimien koordinoimattomana lopputulemana, mikä tarkoittaa elvytyksen jatkumista nousukaudella ja julkisen talouden kestävyysnäkökulman laiminlyöntiä. Tämänkaltainen politiikka tuhoaa Suomen tulevaisuuden, Kangasharju sanoo tiedotteessa.

Etla esittää, että Suomen kehysmenettelylle pitäisi nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle.

Kommentoi