"Me katsomme niin paljon ohjelmia, joissa aseet ovat ratkaisu kaikkeen" – Yhdysvallat tottui aseisiin, tutkijan mukaan rehottava aseväkivalta on häpeällistä

Aseväkivaltaa vastaan ja kouluturvallisuuden puolesta osoitettiin keväällä 2018 mieltä muun muassa Seattlessa. AFP / LEHTIKUVA

Arttu Mäkelä / STT

Yhdysvallat on tottunut aseisiin, arvioi professori David Hemenway Harvardin yliopistosta.

– Me katsomme niin paljon ohjelmia, joissa aseet ovat ratkaisu kaikkeen. Jos sinulla on ongelma, hyvis tulee aseensa kanssa ratkaisemaan sen. Ja me uskomme siihen, hän kertoo STT:lle.

Viime vuosina Yhdysvalloista kertova uutiskuvasto on vilissyt kansalaisia, jotka ovat marssineet kadulle raskaasti aseistettuna. Uutisteksti puolestaan kertoo karmaisevaa tarinaa joukkoampumisista.

Hemenwayn mukaan hänellä on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, eikä kukaan heistä ymmärrä, miksi yhdysvaltalaiset antavat tällaisten asioiden tapahtua.

– Se on kauheaa, ihmisiä kuolee, ja se mitä teemme on mielestäni häpeällistä, Hemenway sanoo.

– Verrattuna mihin tahansa muuhun korkean tulotason maahan meillä on kauheat lait, niin paljon aseita ja pohjimmiltaan annamme kenen tahansa saada minkälaisen aseen hän vain haluaa, tai teemme sen ainakin helpoksi. Meillä on valtava aseongelma.

Aseenkantajat kokevat itsensä tarpeellisiksi

Hemenwaynkin mainitsemaa aseistetun hyviksen ajatusta on viljellyt erityisesti Kansallisen kivääriyhdistyksen eli NRA:n johtaja Wayne LaPierre.

Monet odottivat aselakien kiristyvän sen jälkeen, kun 20-vuotias mies iski Sandy Hookin alakouluun vuonna 2012 surmaten 20 lasta ja kuusi aikuista ennen kuin tappoi itsensä. Vaikutusvaltaisen asejärjestön johtoon kuuluva LaPierre kuitenkin esitti, että aseistautunutta pahista vastaan tarvitaan asetta kantava hyvis, ja laeista tulisikin tehdä sallivampia.

Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin Benita Heiskasen mukaan aseenkantajat vetoavatkin yleensä juuri siihen, että he ovat itse hyviksiä aseiden kanssa – lainkuuliaisia kansalaisia, joita tarvitaan.

Yhdysvalloissa yleistä asenneilmapiiriä ja asekulttuuria värittävät myös pitkät aseenkannon perinteet. Heiskasen mukaan onkin tärkeää ottaa huomioon se, että koko kansakunta on rakentunut aseelliselle taistelulle tyranniaa vastaan.

Vaikka siirtokuntalaisten taistosta Britanniaa vastaan on jo reilusti yli 200 vuotta, ovat toiset sitä mieltä, että vastaavanlainen tilanne voisi tulla tänäkin päivänä vastaan ja kansa joutuisi uhmaamaan valtionjohtoa.

– Kyllähän siinä tammikuun kuudennen kansannousussa oli vähän sellaisia elkeitä, Heiskanen sanoo viitaten maan edellisen presidentin Donald Trumpin kannattajien loppiaisena tekemään kongressitalon hyökkäykseen.

Kansalliskaartitoiminnasta yksityisaseisiin

Löyhempiä aselakeja puolustavat tahot pohjaavat näkemyksensä perustuslain toiseen lisäykseen, joka linjaa luvasta kantaa asetta.

Jo 230 vuotta sitten voimaan astuneen lisäyksen tarkoitusperistä on kuitenkin kiistelty aikojen saatossa. Osapuolet ovat muun muassa vääntäneet siitä käsittääkö lisäys maanpuolustuksellisen toiminnan vai koskeeko se yksityishenkilöiden oikeutta suojella itseään.

– On tärkeää ymmärtää, että toinen lisäys muutti merkitystään. Vuodesta 1789 vuoteen 2008 se viittasi kansalliskaartiin, Hemenway sanoo.

Tekstissä itsessäänkin mainitaan kansalliskaartitoiminta. Tästä huolimatta Yhdysvaltain korkein oikeus tulkitsi vuoden 2008 päätöksessään aseenkanto-oikeuden yksilön vapaudeksi puolustaa itseään ja yksityisyyttään kotona. Päätös tehtiin äänin 5–4 ja se oli merkittävä konservatiivivoitto.

Vaikka liberaalit ja konservatiivit ovat usein napit vastakkain aselaeista, on itse aseenkannon vastustaminen hyvin harvinaista Yhdysvalloissa. Edes demokraatit eivät halua asettua aseenkantoa vastaan, koska pelkäävät sen voivan koitua poliittisesti kohtalokkaaksi.

– Lähes kaikki lähtevät siitä liikkeelle, että aseita kannetaan ja kyse on vain siitä, miten niitä kannetaan ja missä, Heiskanen summaa.

Heiskanen kuitenkin muistaa, että ajatus lisäyksen kumoamisesta nostettiin poikkeuksellisesti pöydälle Parklandin kouluampumisten jälkeen. Tuolloin asiasta kirjoitti New York Timesiin entinen korkeimman oikeuden tuomari John Paul Stevens.

– Silloin mietin, että onko tässä tapahtunut ilmapiirin muutos, että sellainen vaihtoehto voidaan edes sanoa ääneen, Heiskanen sanoo.

Hemenwayn mukaan toista lisäystä ei kuitenkaan tarvitsisi kumota. Sen sijaan lisäystä ei tulisi tulkita enää uudelleen niin, että tulkinta laajenee laajenemistaan.

– Luoja tietää, mitä korkein oikeus voi päättää tulevaisuudessa. Ehkä jatkossa lisäys voisi tarkoittaa, että sinulla saa olla AK-47-rynnäkkökivääri kotona, hän maalailee ja kertoo 13 vuoden takaisen tulkinnan linjaavan vain käsiaseen pitämisestä kotona.

Asejärjestö pelottelee tuliaseet anastavilla liberaaleilla

Vaikka väestö ei ole asettumassa poikkiteloin aseenkantoa vastaan, löytyy aselakien tiukentamiselle kuitenkin yllättäen selvää kannatusta. Jopa 90 prosenttia Yhdysvaltain kansalaisista sanoo mielipidemittauksissa haluavansa sitä, ettei asetta voisi ostaa ilman taustaselvitystä.

– Mutta silti emme saa sitä (yleistä taustaselvityslakia), osittain NRA:n ja sen republikaaniliittolaisten vuoksi, Hemenway kertoo.

Hemenwayn mukaan tyypillinen aseenomistaja saattaakin puhua usein muun muassa taustaselvitysten ja aseiden oikean säilyttämisen puolesta, mutta tositilanteessa he äänestävät oman heimonsa eli republikaanien puolesta.

– Heille toitotetaan kerta toisensa jälkeen, että jos he antavat tämän yhden asian tapahtua, liberaalit tulevat viemään kaikki heidän aseensa pois. Ja he uskovat siihen, Hemenway sanoo.

Hemenway arvioi, että Euroopassa on ehkä vaikea ymmärtää sitä, miten valtava vaikutusvalta yhden asian ympärillä pyörivillä painostusryhmillä kuten abortti- tai aselobbareilla on Yhdysvalloissa.

Konservatiivit veivät aselait korkeimpaan oikeuteen

Viime kuun lopulla korkein oikeus kertoi ottavansa käsittelyyn New Yorkin osavaltion lain, jonka mukaan osavaltion asukkailla tulee olla lupa, jotta he voivat kantaa asetta piilossa kotinsa ulkopuolella. Yhdysvaltalaisen julkisen palvelun radion NPR :n mukaan asiaa käsiteltäneen ensi syksynä.

Valtaosassa osavaltioita ei juurikaan rajoiteta sitä, miten yksityishenkilö saa kantaa asetta mukanaan, jos ase ei ole esillä. New Yorkin lisäksi tiukempia lakeja on seitsemässä muussa osavaltiossa.

Hemenwayn mukaan emme voi vielä tietää, miten laajasti korkein oikeus New Yorkin tapauksesta linjaa, mutta päätöksellä voi olla vakavia seurauksia niille osavaltioille, joissa rajoitukset ovat tiukempia.

– Nyt on pelko siitä, että korkeimmassa oikeudessa menee läpi ajatus, että sitä asetta saa käyttää laajemmin New Yorkin osavaltiossa. Sehän muuttaisi esimerkiksi suurkaupunki New Yorkin dynamiikan ihan täysin, arvioi puolestaan Heiskanen.

Nykyisellään korkein oikeus on aiempaan nähden erittäin konservatiivinen, sillä kuuden yhdeksästä tuomarista voidaan nähdä olevan konservatiivisia.

"NRA:lla ollut pakka sekaisin jo tosi pitkään"

Yksi osapuolten välistä juopaa pahentavista asioista on Hemenwayn mukaan myös viime vuosikymmenien aikana vallinnut kulttuurisota, joka on imaissut sisäänsä myös aseet. Hänen mukaansa on vaikea saada mitään aikaiseksi, kun asiat nähdään aina toisen osapuolen silmissä voittona ja vastapuolella taas häviönä.

Konservatiivien nykyistä voittokulkua varjostaa kuitenkin ruohonjuuritason säröily NRA:n riveissä.

– NRA:llahan on ollut pakka tosi sekaisin jo tosi pitkään. Siellä on rahasotkuja ja henkilösotkuja, Heiskanen listaa ja kertoo järjestön painivan myös identiteettinsä sekä tarkoitusperiensä kanssa.

NRA ilmoitti tammikuussa jättäneensä konkurssihakemuksen ja kertoi samalla siirtävänsä päämajansa New Yorkista Texasiin. Tuomari kuitenkin hylkäsi hakemuksen, sillä hänen mukaansa järjestö teki hakemuksen vältelläkseen korruptiotutkintaa New Yorkissa.

New Yorkin osavaltio ilmoitti viime elokuussa haastavansa NRA:n ja Wayne LaPierren oikeuteen talousrikosepäilyjen vuoksi. Syyttäjien mukaan LaPierre ja muutamat muut NRA:n johtohenkilöt käyttivät järjestön saamia jäsenmaksuja henkilökohtaisena kassanaan.

NRA:n piti Heiskasen mukaan olla alkujaan voittoa tavoittelematon tuki- ja taustaorganisaatio, joka opastaa aseisiin liittyvissä kysymyksissä.

– NRA perustettiin sisällissodan jälkeen, koska kukaan ei osannut ampua. 1970-luvulla radikaalit ottivat vallan ja tekivät siitä pitkälti konservatiivisen asekontrollia vastustavan järjestön, Hemenway tarkentaa osaltaan.

Tuoreet korruptioväitökset ovat kuitenkin suututtaneet järjestön jäsenet, jotka kokevat jäsenmaksujensa menneen isokenkäisempien taskujen pohjalle.

Kehitystä osavaltiotasolla, Bidenin valta vähäinen

Asepiirien sisäisten ongelmien lisäksi asekulttuurin tulevaisuuden ennalta-arvaamattomuutta lisää toisaalta myös se, että tuliaseista vuosikaudet vaitonaisina olleet demokraatit ovat viime aikoina kokeneet aseista puhumisen jälleen mahdolliseksi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenkin on Hemenwayn mukaan pyrkinyt tekemään sitä vähää, mitä hän voi. Lopulta valtaosa muutoksista joutuu kuitenkin käymään kongressin läpi, eikä demokraateilla ole mittavaa enemmistöä niin senaatissa kuin edustajainhuoneessakaan.

Heiskasen mukaan myös osavaltiotasolla on tapahtunut viime aikoina edistystä esimerkiksi Floridassa, jossa kiristettiin osavaltion lakeja Parklandin kouluampumisen jälkeen. Koulusta erotettu mies tappoi 17 ihmistä Floridan Parklandissa vuonna 2018.

Paikallistason kehityksistä huolimatta Heiskanen ei usko täysin Bidenin mahdollisuuksiin tuoda aselakeihin muutosta liittovaltiotasolla.

– Siihen ei yksittäinen presidentti pysty vaikuttamaan, koska jos jotain aletaan kiristää se on kongressin päättämä asia, Heiskanen selventää.

Kommentoi