Liikkumisrajoitukset kirittivät keskustelua eduskunnan kyselytunnilla – "Tautitaakka on niin valtava, ettemme yksittäisillä toimilla saa epidemiaa haltuun"

Kokoomuksen Petteri Orpo eduskunnan kyselytunnilla. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Eduskunnan kyselytunnilla oppositio kyseenalaisti hallituksen koronatoimien riittävyyden rajoilla. Perussuomalaisten Ari Koposen mukaan kaikkea mahdollista ei ole siellä tehty, eivätkä liikkumisrajoitukset auta, jos rajat vuotavat.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo taas halusi tietää, tehdäänkö rajoilla toimia samalla tarmolla kuin liikkumisrajoituksia on tehty.

– Tulee sellainen kuva kuin sillä ei olisi väliä, kun virus on jo täällä. Mutta virusmuunnokset syntyvät yhä maailmalla ja tulevat Suomeen matkustajien mukana, Orpo sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan perjantaina hyväksytään laki maahantulon mallista, joka näihin huoliin vastaa muun muassa sillä, että kaikki maahan tulevat ohjataan terveystarkastukseen.

– Mutta tänään täytyy kiinnittää huomiota siihen, että tämä tautitaakka on niin valtava, ettemme tällä tai tuolla yksittäisellä toimella saa epidemiaa haltuun alueilla, joilla se on karkaamassa. Siksi on päädytty esittämään raskain sydämin tätä kyseistä esitystä (liikkumisrajoituksista), hän sanoi.

Saarikko ja Halla-aho halusivat toisiltaan vastauksia

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kyseenalaisti liikkumisrajoitusten tarkkarajaisuuden ja oikeasuhtaisuuden, kun ongelma ovat julkisissa ja yksityistiloissa tapahtuvat kokoontumiset. Hän myös epäili, että koska rajoitusten poikkeuslista on pitkä, rajoitusten toteuttamista on käytännössä vaikea valvoa.

– Jos tavoitteena on estää suurten ihmismäärien kokoontumiset sisätiloissa, miksi ette esitä toimia, joilla puututtaisiin juuri niihin? hän kysyi.

Pääministerin sijaisena toimineen tiede- ja kulttuuriministerin, keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan valvontatoimien toteuttaminen on tosiaan poliisille vaikea rasti mutta että lähtökohtana on oltava luottamus ihmisiin. Hän kertoi olevan hyvää näyttöä siitä, että suomalaiset ovat toimineet kriisissä kuuliaisesti, vaikka rakoiluja ja säröilyjä on näkynyt rajoitusten ajanjakson pitkittyessä.

– Minusta joudutte itse vastaamaan siihen kysymykseen, että jos se ei ole tämä keino, niin mikä on se tehokas ja helpommin valvottava keino, jolla menemme ihmisten kotielämän piiriin rajoittamaan vaikkapa yksityisbileitä? Saarikko kuittasi takaisin.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli pois kyselytunnilta, koska hän oli EU-johtajien videotapaamisessa.

Poliisille lisäkäsiä Poliisiammattikorkeakoulusta?

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra penäsi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), miten poliisille varmistetaan riittävästi voimavaroja hoitamaan rajoitusten valvomisen ohessa perustehtäviänsä hälytyksissä ja rikostutkinnoissa.

– Me tiedämme, että tällä hetkelläkin siinä on jo merkittäviä ongelmia. Poliisin tärkein tehtävähän ei ole sen valvominen, poistuuko ihminen omasta pihastaan laillisesti vai ei, Purra sanoi.

Ohisalon mukaan poliisi tulee tarvitsemaan lisää ihmisiä rajoitusten valvonnan vuoksi.

– Me tulemme varmistamaan, että jokainen euro, jonka viranomaiset käyttävät koronan torjuntatoimiin, tullaan näille viranomaisille korvaamaan. Poliisi voi joutua vaikkapa suoraan Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvia ihmisiä käyttämään tässä, hän sanoi.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki kiinnitti huomiota siihen, että liikkumisrajoitukset iskevät erikoisliikkeisiin selvästi enemmän kuin verkkokauppoihin tai suuriin hypermarketeihin. Hän halusi tietää, mitä hallitus aikoo tehdä erikoisliikkeiden eteen, sillä ne ovat usein pieniä yrityksiä, jotka eivät ole olleet koronatukien piirissä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi, että yritysten 4. kustannustuen valmistelu on aloitettu, ja erikoisliikkeet ovat sen ja huhtikuun puolivälin jälkeen hakuun tulevan 3. kustannustuen piirissä.

Saarikko: Tehokkain keino, jotta kituuttaminen päättyisi

Ministeri Saarikko sanoi, että myös muita vaihtoehtoja on käyty läpi ennen liikkumisrajoituksiin päätymistä. Hän arveli, että liikkumisrajoitusten kohteeksi joutuvat eivät niistä pidä, mutta että politiikassa joutuu tekemään myös epämieluisia ratkaisuja niiden lieveilmiöistä ja epämiellyttävistä seurauksista huolimatta.

– Siksi olemme yrityksiä tukemassa, sosiaalipalveluita parantamassa ja terveydenhuollon viranomaisia tukemassa, hän sanoi.

Saarikon mukaan liikkumisrajoitukset on rajattu sekä alueellisesti että ajallisesti mahdollisimman vähäisiksi kuitenkin niin, että ne silti tehoavat.

– Miksi tämä keino? Koska kansallinen terveysviranomainen arveli hallitukselle, että tämä on käytettävissä olevista keinoista tehokkain, tärkein ja varmasti toimivin, jotta tämä taudin keskellä kituuttaminen päättyisi.

Kommentoi