Etätyötä tehneistä suomalaisista peräti 92 prosenttia on ollut tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana, ilmenee vuoden 2020 työolobarometrin ennakkotiedoista .
Erittäin tyytyväisiä etätyön sujumiseen oli 44 prosenttia ja melko tyytyväisiä 48 prosenttia kyselyn vastaajista.
Korkeita lukemia voi osittain selittää se, että etätyötä tehneiltä kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat olleet etätyön sujumiseen.
– Näin maallikkona ajattelen, että jos minulta kysytään, että sujuuko asiat, niin ajattelen sitä, ovatko etäyhteydet toimivia, onko välineet olemassa, että pystyy tekemään sitä työtä, kommentoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) julkaisutilaisuudessa.
– Vastaisin että kyllä, on toiminut, joskus vain pätkinyt vähän.
Työolobarometrin tekijä, erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) vahvistaa ministerin tulkinnan asiasta.
– Työolobarometrissä on kysytty sujuvuutta, mikä voidaan ymmärtää myös välineiden ja yhteyksien sujuvuutena, Keyriläinen kertoi.
Työn imu heikentyi loppuvuotta kohden
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että tutkimus tehtiin elo-syyskuussa, jolloin monet olivat olleet etätöissä vasta vajaan puolen vuoden ajan.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa on aiemmin havaittu, että etätyötä tehneiden kokema työn imu kasvoi viime vuonna korona-ajan alussa, mutta heikkeni jälleen loppuvuotta kohden. Lisäksi työssä tylsistyminen kasvoi etätyöläisillä jo koronan alkuvaiheessa ja pysyi koholla myös vuoden lopulla.
TEMin Keyriläisen mukaan on mahdollista, että työolobarometrissäkin nähdään myöhemmin heikkenemistä etätyön sujumisessa.
Hän kuitenkin nostaa esiin, että suomalaisten korona-ajan etätyötä tarkastelevan FutuRemote-tutkimuksen tulokset ovat olleet myönteisiä, eikä tyytyväisyys etätyöhön heikentynyt tutkimuksessa vuoden mittaan. Etätyöhön oli viime maaliskuussa tyytyväisiä 85 prosenttia vastaajista, ja lokakuussa osuus oli 86 prosenttia.
Toisaalta myös FutuRemote-tutkimuksessa kävi ilmi, että etätyötä tekevien kokema työn imu laski koronapandemian edetessä. Lokakuussa työntekijät kokivat olonsa harvemmin energiseksi kuin vielä toukokuussa.
FutuRemote-tutkimuksen tekijät ovat suomalaisten yliopistojen ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita.
Valtiolla etätyöläisten osuus suurin
Tyytyväisyydessä etätyön sujumiseen ei ilmennyt suuria eroja väestöryhmien välillä. Kenties hieman yllättävää on, että tyytyväisimpiä etätyön sujumiseen olivat vastaajista vanhimmat eli 55–64-vuotiaat (tyytyväisiä 94 prosenttia), kun taas vähiten tyytyväisiä olivat nuorimmat eli 18–24-vuotiaat (85 prosenttia).
Koronan seurauksena etätyön tekeminen yleistyi viime vuonna huomattavasti. Palkansaajista noin puolet eli 48 prosenttia oli tehnyt etätyötä vuonna 2020, kun toissa vuonna vastaava lukema oli 36 prosenttia. Moni myös teki etätyötä aiempaa useammin.
Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen, TEM luonnehtii.
Yleisintä etätöiden teko oli valtion työntekijöillä. Heistä 87 prosenttia kertoi tehneensä etätyötä viime vuoden aikana. Sen sijaan teollisuuden työntekijöistä etätyötä oli tehnyt vain 39 prosenttia.
Koronavuoden aikana myös digitaalisten työvälineiden käyttö yleistyi. Kolme neljäsosaa vastaajista kertoi käyttäneensä sähköisiä työtiloja tai pikaviestintävälineitä.
Kunta-alalla joka toinen kertoi työmäärän kasvusta
Koronatilanne on lisännyt työn määrää lähes kolmasosalla palkansaajista. Työolobarometrin mukaan työn määrä on kasvanut eniten naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla. Naisista 38 prosenttia kertoi työn määrän lisääntyneen koronatilanteen vuoksi. Kuntien palkansaajista joka toisella eli 49 prosentilla työn määrä oli kasvanut.
Haatainen arvioi lukujen kertovan työn määrän kasvusta etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sivistystoimen työntekijöillä, kuten opettajilla.
– Nämä ovat ne (kunta-alan) suurimmat henkilöstöryhmät, ja ne ovat naisvaltaisia.
Haatainen muistuttaa, että opettajat joutuivat organisoimaan koko etäopetuksen hyvin nopeasti.
– Sehän tapahtui ihan valtavalla vauhdilla. Voisi kuvitella, että se näkyy kuormituksena.
Työn määrän vähentymisestä korona-aikana kertoi lähes viidesosa vastaajista. Työn määrä väheni melko tasaisesti miehillä ja naisilla sekä eri työnantajasektoreilla.
Aiempaa useammalla pelko lomautuksesta
Palkansaajien kokemus lomautuksen uhasta yleistyi viime vuonna merkittävästi. Viime vuonna lähes neljännes palkansaajista koki lomautuksen uhkaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä toissa vuoteen nähden.
Muutosta voi pitää odotettuna, sillä lomautusten määrä kasvoi viime vuonna voimakkaasti etenkin pandemian alkuvaiheessa. Myös kokemus irtisanomisen uhasta kasvoi, mutta maltillisemmin.
TEM julkaisee vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuussa tehtyihin puhelinhaastatteluihin. Tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa.
Työolobarometrin loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta.