Juha Majanen nimitettiin valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi – "Yksi valtionhallinnon vaativimmista tehtävistä"

Valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi nimitettiin Juha Majanen. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi on nimitetty Juha Majanen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriössä muun muassa hallinto- ja kehitysjohtajana, apulaisbudjettipäällikkönä ja yksikön päällikkönä.

Majanen sanoi valintansa jälkeen, että koronakriisin jälkeen Suomen taloudessa tarvitaan uudistuksia ja uudistumista tulevien vuosien hyvinvoinnin turvaamiseksi. EU:n elpymisvälinettä voidaan käyttää tässä työssä apuna.

Uudistustarpeista hän nimesi investointien tason sekä tuottavuuden lisäämisen ja rakenteelliset uudistukset työllisyyden edistämiseksi. Samalla on pidettävä huolta Suomen talouden velkakestävyydestä. Kaikkea ei silti voi katsoa vain talouden kautta.

– Hyvinvointi ei voi pitkän päälle kehittyä, ellei kestävyyden eri osa-alueita eli ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä viedä tasapainoisesti eteenpäin. Julkisen talouden kestävyys ei ole aivan sillä tasolla kuin pitäisi, Majanen sanoi lehdistötapaamisessa nimityksen jälkeen.

Majanen totesi, että koronakriisi on sekä terveyden että talouden kriisi, mutta myös sosiaalinen kriisi, joka aiheuttaa paljon kärsimystä kaiken heikoimmassa asemassa oleville.

– Poliisin kotihälytykset ovat kasvaneet, väkivallanteot ovat kasvaneet ja mikä on tosi huolestuttavaa, meidän nuoret ovat kärsineet. Se helposti näkyy myös taloudessa pidemmän päälle, kun tulee syrjäytyneitä ja koulupudokkaita. Tämä tulevaisuuden näkökulma on hyvä pitää koronan torjunnassa mielessä, Majanen pohti.

Majanen seuraa tehtävässä Martti Hetemäkeä. Majanen on toiminut määräaikaisena kansliapäällikkönä siitä lähtien, kun Hetemäki jäi eläkkeelle viime syksynä. Hetemäki siirtyi lähtönsä jälkeen Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston taloustieteen työelämäprofessoriksi.

Hetemäen seuraajan valintaprosessi alkoi jo loppuvuonna 2019. Haku jouduttiin aloittamaan uudelleen viime lokakuussa, kun alivaltiosihteeri Päivi Nergin valinta virkaan kariutui. Virka, jota Hetemäkeä ennen hoiti Raimo Sailas, on virallisesti nimeltään "valtiosihteeri kansliapäällikkönä".

Faktat pöytään ja ratkaisuja tarjolle

Edeltäjiltään Majanen sanoo haluavansa säilyttää valtiovarainministeriön ratkaisuhakuisuuden.

– Tuodaan päätöksentekijöille kaikki faktat esille ja myös haetaan sitä ratkaisua.

Sekä Hetemäki että Sailas olivat roolissaan näkyviä osanottajia julkiseen keskusteluun, ja Majanen sanoo pitävänsä roolia luontevana, mutta näkee, että esillä voi olla muitakin ministeriön edustajia.

Valtiovarainministeriön perinteiseksi mielletty rooli leikkauslistojen ja säästöjen ajajana ei häntä houkuttele.

– Olen tehnyt kuuden miljardin euron leikkauslistan yhdessä kollegoiden kanssa ennen Juha Sipilän (kesk.) hallitusta. Se oli aika hirvittävää, mutta oli pakko silloin tehdä. Toivon, etten joudu toista kertaa sellaiseen tilanteeseen.

Koronakriisin ollessa vielä päällä tarvitaan elvyttävää finanssipolitiikkaa, jota Suomessa on harjoitettu.

– Valtiovarainministeriö kyllä näkee monipuolisen keinovalikoiman, jossa etusijalla julkisen talouden vakauttamisessa ovat muut asiat kuin suorat leikkaukset. Tehtäviin kuuluu myös sanoa se, että mitään keinoa ei pidä sulkea pois.

Majanen on 52-vuotias, koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja on ollut valtiovarainministeriössä töissä vuodesta 2002. Minkään puolueen jäsenkirjaa hänellä ei ole. Kansliapäällikön virka on määräaikainen, ja huhtikuun alussa alkava kausi päättyy vuonna 2026.

Talouspolitiikan tuntemus painoi vaakakupissa

Ensimmäisellä kierroksella vuonna 2019 hakijoita oli kuusi, toisella 21. Majanen ei itse hakenut tehtävää ensimmäisellä hakukierroksella, mutta viime syksyn uudella kierroksella hän pani paperit vetämään.

– Siinä muuttui meidän julkisen talouden tilanne. Koronan aiheuttamat haasteet alkoivat käydä ilmeisiksi ja syksyllä ajattelin, että ehkä kaltaistani kokenutta talouspolitiikan prosessien johtajaa ja tällaista osaamista maa tässä kohtaa kaipaisi. Koin sen kiinnostavaksi ja haasteeksi, johon halusin tarttua.

Nimittämismuistiossa todetaan, että valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävä on yksi valtionhallinnon vaativimmista tehtävistä. Majasen vahvuudeksi luettiin loppusuoran hakijoista syvällisin perehtyminen talouspolitiikkaan ja sen valmisteluun.

Tätä vahvisti muuttunut tilanne valtiovarainministeriön painopisteissä. Talouspolitiikan kysymykset ovat tulevaisuudessa ratkaisevassa asemassa koko julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta.

– Majanen on osoittanut kyvykkyyttä strategiseen ajatteluun koskien talouskasvun edellytysten luomista ja julkisen talouden tasapainottamista kuin myös näkemyksellisyyttä ja kykyä yhteistyön tekemiseen eri ministeriöiden kanssa, muistio summaa.

Kommentoi