Terveysyhtiö Pihlajalinna onnistui kohentamaan tulostaan viime vuoden loppuneljänneksellä.
Yhtiön oikaistu liikevoitto kohosi loka-joulukuussa 7,3 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 5,6 miljoonaa euroa. Tulos siis kasvoi lähes kolmanneksen vuoden takaisesta.
Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi muutaman prosentin vertailukauteen nähden ja oli 137,2 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Joni Aaltosen mukaan tuloskehitys osoittaa, että yhtiön tehostamisohjelmalla on ollut pitempiaikaisia vaikutuksia kannattavuuteen.
– Kumppanuudet ja työterveyshuolto ovat vilkastuttaneet palveluidemme käyttöä ja vahvistaneet toimipaikkojemme käyttöasteita. Normaalia, koronaepidemiaa edeltänyttä toiminnan tasoa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu, Aaltonen sanoo tiedotteessa.
Pihlajalinnan mukaan lääkärikeskusten käyntimäärät jäivät loppuvuonna yhä kymmenen prosenttia vuoden takaisesta, vaikka terveyspalveluiden kysyntä on yhtiön mukaan normalisoitumassa.
Pihlajalinnan koronatestausmäärät kasvoivat loka-joulukuussa 67 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä koronan toisen aallon edetessä.
Koronan vaikutuksia yhä vaikea arvioida
Koronatilanteen taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan liiketoimintaan on edelleen vaikeaa luotettavasti arvioida, yhtiö sanoo. Pihjalalinnan mukaan muun muassa laaja koronatestaaminen, rokotusten alkaminen ja julkisen sektorin hoitojonojen purku korvaavat kuluttajakysynnän vähenemistä.
Pihlajalinnan koko vuoden oikaistu liiketulos oli 20,8 miljoonaa euroa, eli täsmälleen sama kuin vuonna 2019. Liikevaihto laski kaksi prosenttia toissa vuoden tasolta.
Pihlajalinna on Suomen terveyspalvelumarkkinoiden kolmanneksi suurin yritys Mehiläisen ja Terveystalon jälkeen.
Mehiläisen aikeet Pihlajalinnan ostamisesta karahtivat kiville syyskuussa, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esitti markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä. KKV:n mukaan yrityskauppa olisi todennäköisesti johtanut hintojen huomattavaan nousuun asiakkaiden ja veronmaksajien vahingoksi.